Suezin kanavassa tapahtuneen konttialusonnettomuuden laineet ulottuvat Perämeren pohjukkaan saakka.
Kyse ei ole pelkästään tavaratoimitusten viivästymisistä vaan myös Kemiin rakennettavan biotuotetehtaan tuotteiden tulevista merikuljetuksista.
– Korostamme kuljetuksissakin ympäristöystävällisyyttä, siksi Kemistä lähtee maailmalle tulevaisuudessa konttialuksia, jollaisia Perämerellä ei ole aiemmin nähty, kertoo biotuotetehtaan kanavapäällikkö Aimo Iiliäinen.
Yhtiössä on alettu jo kouluttaa omin voimin tulevia konttialuskapteeneja, sillä Perämeren olosuhteet ovat ainutlaatuiset muun muassa talvisen jääpeitteen takia.
– Suezin onnettomuus havahdutti meidät ja siksi aloitamme käytännön harjoitukset jo nyt torstaina. Jäänmurtaja Otso avaa sopivan väylän Perämeren kiintojäältä Toppilansalmeen ja meidän kuljettajakokelaat pääsevät tositoimiin harjoitusproomu Uitto21:llä, Iiliäinen sanoo.
Proomun nimi on kunnianosoitus Kemijoen uittoperinteelle.
Myös koulutukseen on otettu oppia vanhoilta uittokonkareilta.
– Kun on vetänyt perässään satoja metrejä pitkiä tukkilauttoja, niin kyllähän se on opettanut kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Niitä ominaisuuksia tarvitaan maailman merillä ja etenkin noissa ahtaissa kanavissa, koulutushankkeen taustavoimiin kuuluva uittoneuvos Harri Rääpys painottaa.
Japanilaisvarustamon Ever Given -aluksen jumiutuminen Suezin kanavaan on saanut myös kapteenikoulutukseen osallistuvan Kristiina Maimun mietteliääksi.
– Kyllähän se hätkähdytti. Tuli mieleen, että mihin sitä on oikein hakeutunut. Mutta ei minua kaduta. Koulutus on mielenkiintoista varsinkin nyt, kun päästään teoriasta käytäntöön, iloitsee Maimu.
– Ehdin itse asiassa kouluttautua Tampereella jo raitiovaunukuskiksi, mutta testiajot osoittivat, että haluan työuraltani jotakin muuta kuin loputonta sahaamista Hervannan ja Hämeenpuiston välillä, vaalalaislähtöinen Maimu jatkaa.
Mutta voiko Sueziin verrattuna sangen pikkuruisella Toppilansalmella ja vaatimattomalla Uitto21:llä oppia maailman valtamerillä tarvittavia taitoja?
– Pelisäännöt vesillä ovat samanlaiset, liikutpa avomerellä tai jokisuistossa. Ihminen ohjaa ja kone tottelee, uittoneuvos Rääpys kiteyttää.
– Jostakinhan se on liikkeelle lähdettävä. Toppilansalmikin on haastava harjoituspaikka varsinkin näin talviolosuhteissa. Kunhan jäät lähtevät, niin saamme Perämerelle luokkaa suuremman konttialuksen ja lähdemme harjoitusmatkalle Tanskan salmeen ja kenties jopa Gibraltarille. Suezille ei nyt tämän onnettomuuden takia ole ihan heti asiaa, Iiliäinen sanoo.
Vaikka konttialusharjoitus tapahtuu keskellä vilkasta asuinaluetta, ei yleisöä toivota kanavan varteen koronaan liittyvien kokoontumisrajoitusten takia.
Kristiina Maimun ja muiden kokelaiden suorituksia voi seurata sen sijaan turvallisesti verkosta. Kaleva Live näyttää harjoituksen suorana lähetyksenä tänään torstaina kello 10.30 alkaen. Harjoituksen tarkka aloitusaika riippuu jäänmurtaja Otson aikataulusta.
Iso ja pieni väylä
Pituus noin 160 kilometriä.
Kapein kohta on noin 300 metriä.
Kanavan minimisyvyys on runsaat 20 metriä.
Kanavan kautta kulkee yli kymmenen prosenttia koko maailman rahtiliikenteestä ja kolmekymmentä prosenttia konttiliikenteestä.
Toppilansalmi
Pituus noin kaksi kilometriä.
Leveimmillään noin 120 metriä ja kapeimmillaan 70 metriä.
Salmen syvyys vaihtelee vajaan 4 metrin ja runsaan 6 metrin välillä.
Toppilansalmen satama oli aikoinaan merkittävä merenkulun keskus.