Oulun kaupungintalon valtuustosali täyttyi lokakuun keskellä keskustelusta Pohjois-Pohjanmaan alueellisesta elinvoimasta ja sen rakentumisesta.
Paikalle oli kutsuttu kuntapäättäjiä, elinkeinotoimijoita, yrittäjiä ja yrittäjien sidosryhmiä.
Tilaisuuden avannut Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava kehui Oulun alueen elinvoiman tilannetta.
Hänen mukaansa ICT-teollisuus on alueen moottori, samoin kuin TKI-investoinnit, joihin panostetaan Oulussa lähes miljoonalla eurolla.
Panostus on iso, Suomessa isoin asukasta kohti, jopa kaksi kertaa yli maan keskiarvon. Panostus jättää jälkeensä esimerkiksi Vaasan, Helsingin ja Tampereen satsaukset.
Paikallisesti merkittäviä ovat myös Verso Energyn ja Oulun Energian investoinnit vetyyn sekä kolmen vetylaitoksen suunnitelmat Pyyryväisen alueelle.
Vety tuo alueelle vihreää siirtymää ja EK:n dataikkunan mukaan yli 4 000 henkilötyövuotta vuodessa Pohjois-Pohjanmaalle.
Alatossava esittelee Oulun isoja rakennusprojekteja, kuten Nokian uutta kampuksesta, ja OYSin vuoden 2030 tulevaisuuden sairaalaa.
–OYSin sairaalaympäristön ja tutkintaympäristön yhdistäminen on jotain, mitä tullaan ihmettelemään ympäri maata, Alatossava kertoo.
Tulevaisuudessa elinvoimaisuutta lisää tuovat rautatieaseman henkilöratapiha ja Raksilan elämysareena, joka on Alatossavan mielestä ”järisyttävän iso hanke”.
Kaupunginjohtaja toivoo myös tulevan kulttuuripääkaupunkivuoden rentouttavan Oulua ja lisäävän kaupungin elinvoimaisuutta.
–Kulttuurista voidaan tehdä vetovoimainen matkailutuote, ja se on yksi meidän kulttuuripääkaupunkivuotemme keskeisiä asioita.
Elinvoimaa opiskelijoista ja start-upeista
Oulun yliopiston kasvun johtamisen professori Matti Muhos avasi yleisölle keynote-puheessaan yrittäjyyden tilannekuvaa. Hänen mukaansa Oulu on yksi alueista, jossa löytyy gaselliyrityksiä, eli nuoria ja nopeasti kasvavia yrityksiä.
Hän kertoo, että start-up yritysten edistäminen on hajanaista kansallisella ja paikallisella tasolla. Muhoksen mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi tanskalaisesta startup-yritysten ekosysteemistä tai islantilaisten positiivisesta yrittäjyysasenteesta.
Oulun seutu saa elinvoimaa myös opiskelijoista. Joka vuosi 10 000 opiskelijaa aloittaa Oulun seudulla Oamkissa, OSAOssa ja Oulun yliopistolla.
Tapahtumassa kommenttipuheenvuoron esittänyt Hätälän toimitusjohtaja Jaana Isohätälä kertoo oppilaitosten helpottavan kausityöläisten saatavuutta.
Alueelle jäävien opiskelijoiden määrä valmistumisen jälkeen on noin 70 prosenttia, mutta Alatossavan mukaan määrä voisi olla vielä korkeampi.
–Harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja pitäisi kyselyiden mukaan olla enemmän.
Tilaisuuden loppupuolella kuultiin paneelikeskustelu, jossa mietittiin kohtaako alueen toimijoiden tavoitteet elinvoiman rakentumisessa.
Keskusteluun osallistui Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen, maakuntajohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan Liitolta, Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
Seminaarissa julkistettiin myös elinvoimalupaus Pohjois-Pohjanmaalle.
Elinvoimalupauksessa sitoudutaan vahvistamaan alueen kilpailukykyä, rakentamaan yritysmyönteistä päätöksentekoa, kehittämään koulutusta ja TKI-toimintaa ja luomaan kestävää kasvua ja hyvinvointia alueelle.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo, että lupauksessa sitoudutaan edistämään pienten ja suurten yrityksien välistä vuoropuhelua.
–Koko maakunnan tavoitteena on edistää yhteisiä edunvalvonnan tavoitteita vaalipiirin kansanedustajien kanssa ja näin edistää alueen yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden hyvinvointia ja menestystä, Kolehmainen koostaa.
Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen korostaa yliopiston kouluttavan osaajia ja tarjoavan yrityksille ja organisaatioille monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia.
–Kauttamme löytää asiantuntijoita, opiskelijoita, tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä. Lisäksi tarjoamme räätälöityjä tutkimus- ja koulutuspalveluja. Tavoitteemme on, että tieto ja osaaminen jalostuvat ratkaisuiksi, jotka vahvistavat alueemme elinvoimaa, kilpailukykyä ja hyvinvointia, sanoo Maaninen.
Elinvoimalupaukseen sitoutuivat Centria, Jedu, OAMK, OSAO, Oulun Yliopisto, Pohde, Oulun kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
Toistaiseksi elinvoimalupaus on tehty Kempeleessä, Pyhäjoella ja Kuusamossa. Neuvottelut elinvoimalupauksesta ovat parhaillaan käynnissä monessa kunnassa.
Pohjois-Pohjanmaan alueen elinvoimalupaus on jatkoa Pyhäjoen kunnan ja viime vuoden Kempeleen kunnan elinvoimalupauksille Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksien kanssa.