Ruka: Toi­mi­tus­joh­ta­ja Antti Kärävä kerää tois­ten­kin koi­ran­ka­kat, koska se on hänestä hyvää joh­ta­mis­ta

Koti: Re­mont­ti­koh­det­ta etsinyt perhe löy­si­kin vasta val­mis­tu­neen kodin Kem­pe­lees­tä

Retkeily: Tun­net­ko nämä 6 paikkaa Oulun edus­tal­la?

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Tiukan vaalin jälkeen va­li­tul­la Ale­xan­der Stub­bil­la on edes­sään vaikea pre­si­dent­ti­kau­si

Kokoomuksen Alexander Stubb on Suomen 13. tasavallan presidentti. Vihreiden ja kannatusyhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto antoi Stubbille lopulta odotettua kovemman vastuksen, mutta taipui prosentein 51,6 – 48,4.

Presidentin tärkein tehtävä, ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen kuuluu Stubbin vahvuuksiin.  Poliittisen uransa hän aloitti europarlamentaarikkona vuonna 2004. Urapolkuun kuuluu reilun kahden vuoden kokemus ulkoministerinä ja kolmen vuoden Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä.

Takana on myös vuoden mittaiset pestit niin pääministerinä kuin valtiovarainministerinä. Kotimaan politiikassa Stubbin onnistuminen jäi vaisuksi. Se on asettanut epäilyjä siitä, miten hyvin Stubb kestää paineenalaisissa tilanteissa.

Alexander Stubb tiivisti ulkopoliittisen linjansa vaalikamppailun aikana kahteen sanaan: arvopohjainen realismi. Se nojaa kolmeen perusarvoon, joita ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Realismin osuus tarkoittaa sitä, että vaikka kaikki valtiot eivät jaa meidän länsimaisia arvojamme, heidän kanssaan on voitava keskustella.

Venäjän kanssa dialogiin Stubb ei juuri nyt ole valmis. Toisin kuin kilpakumppani Haavisto, Stubb ilmoitti vaalitaistelun aikana, että ei aio ottaa vastaan onnittelupuhelua Kremlistä.

Stubb on julistautunut transatlanttisten suhteiden innokkaaksi kannattajaksi. Lämmin suhde Yhdysvaltoihin syntyi jo opiskeluaikoina Yhdysvalloissa.

Luonteeltaan Stubb on epätyypillinen suomalainen. Hän on, avoin, sosiaalinen ja esiintymiskykyinen. Itsetietoinen esiintyminen tulkitaan usein ylimielisyydeksi.


Pekka Haavisto (vas.) tarjosi lopulta kovan vastuksen tasavallan presidentiksi valitulle Alexander Stubbille.
Pekka Haavisto (vas.) tarjosi lopulta kovan vastuksen tasavallan presidentiksi valitulle Alexander Stubbille.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Stubb ottaa presidentin tehtävät supersuositulta Sauli Niinistöltä maaliskuun alussa. Mikä Suomessa sen jälkeen muuttuu?

Ainakaan lähiaikoina ei mikään. Suomen ulkopoliittinen linja teki ison käännöksen kaksi vuotta sitten, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomessa on suuren yksimielisyyden vallitessa hakeuduttu pikavauhtia Naton jäseneksi ja dca-sopimuksen myötä tiukasti Yhdysvaltojen kylkeen. Välit Venäjään ovat käytännössä poikki.

Linja ei muutu lähiaikoina. On mahdollista ja todennäköistä, että presidenttikauden kuuden vuoden aikana Suomi joutuu Stubbin johdolla miettimään sitä, miten uutta suhdetta Venäjään aletaan rakentaa.

Euroopassa käytävän sodan ohella maailmanpoliittinen tilanne on muuallakin kuten Lähi-idässä epävakaa: Stubbilla on edessään vaikeita aikoja. Hän myönsi vaali-iltana, että vastuu painaa.


Oulun vaalipiirissä Stubb oli vasta neljänneksi suosituin vaalien ensimmäisellä kierroksella ja hävisi Haavistolle. Toisella kierroksella tilanne muuttui. Stubb päihitti Haaviston kaikissa muissa vaalipiirin kunnissa paitsi Oulun kaupungissa, missä Haavisto oli suositumpi.

Mitä ilmeisimmin ensimmäisellä kierroksella Olli Rehniä äänestäneet päätyivät toisella kierroksella Stubbin taakse.