Pääkirjoitus: Asun­to­kau­pan krii­si­vai­he sekä lyö että hellii

Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa tar­jot­tu oudon ha­jui­nen jau­he­li­ha­keit­to tut­ki­taan la­bo­ra­to­rios­sa

ADHD: Oulussa ke­hi­tet­tiin peli, joka voi jopa pal­jas­taa lapsen ADHD:n

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

THL pai­not­taa ro­ko­tuk­sia ja oi­reis­ten ko­ti­eris­tys­tä omik­ron-epi­de­mias­sa – tar­tun­ta­huip­pu ehkä jo tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa

THL:n lausunnossa todetaan, että äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta.

Tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti, painottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Myös etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa.

THL:n lausunnossa todetaan, että äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä.

THL arvioi, että omikronin aiheuttama tartuntahuippu voi olla edessä jo tammi-helmikuun vaihteessa. Sairaalaan voi päätyä kaksi tai kolme kertaa enemmän potilaita kuin joulukuussa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että koko maassa sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa 12 viikon ajan ja enimmillään 900–1 300 ihmistä viikossa.

Sairaalahoidon jaksot lyhyempiä

Nykytiedon valossa omikronin aiheuttama koronatauti on aiempia virusvariantteja lievempi, minkä vuoksi yksittäisen potilaan sairaalahoidon odotetaan kestävän aiempaa lyhyemmän aikaa.

Lisäksi tehohoidon kuormitus on selvästi maltillisempaa kuin aiemmilla varianteilla.

THL katsoo, että valmiuslakia tai muita säädösten mukaisia valtuuksia pohdittaessa huomio tulee kohdistaa siihen, miten terveydenhuollon henkilöstön riittävyys voidaan varmistaa.

Ensisijaiseksi keinoksi THL ehdottaa hoitoon pääsyn aikarajoja ja henkilöstömitoituksia koskevien velvoitteiden lieventämistä muutamiksi viikoiksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön työvelvoitteen käyttöönoton tulisi olla toissijainen keino.

THL:n arvioi, että testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä suuressa osassa maata.

Malli tulisi korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, oireisten kannustamisella omaehtoiseen eristäytymiseen kotona sekä siihen, että altistuneet perheenjäsenet välttävät mahdollisimman hyvin ulkopuolisia kontakteja.

THL katsoo myös, että sisärajavalvontaa ei voida enää perustella kansanterveydellisesti.