Arvoisat lukijat, Suomen terveydenhuolto ei ole kriisissä siksi, että hoitajat tai lääkärit olisivat tehneet virheitä. Se ei ole kriisissä siksi, että ihmiset käyttäisivät palveluja väärin. Se ei ole kriisissä siksi, että rahaa olisi liian vähän.
Suomen terveydenhuolto on kriisissä siksi, että sen hallintorakenne on tullut tiensä päähän.
Tänään käytämme terveydenhuoltoon lähes 25 miljardia euroa vuodessa. Silti jonot kasvavat, palvelut heikkenevät ja kustannukset karkaavat käsistä.
Haluan muistuttaa yhdestä asiasta, joka usein unohtuu: 1980‑luvulla pienilläkin kunnilla oli toimivat terveyspalvelut — terveyskeskukset, neuvolat, päivystys ja jopa vuodeosastoja. Ja koko maan terveydenhuollon kustannukset olivat tuolloin vain noin 4–5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä vastaa 2–3 miljardia euroa nykyrahassa.
Tänään käytämme lähes kymmenkertaisen summan, mutta emme saa parempaa palvelua. Tämä kertoo, että ongelma ei ole hoidon laadussa — ongelma on hallinnon rakenteessa.
Hyvinvointialueet ovat raskaita, kalliita ja kaukana ihmisestä. Hallinto on paisunut, mutta palvelut eivät ole parantuneet. Kustannukset kasvavat nopeammin kuin verotulot. Tämä malli ei pysty vastaamaan väestön ikääntymiseen eikä tulevaisuuden tarpeisiin.
Ratkaisu ei löydy leikkauksista. Ratkaisu ei löydy veronkorotuksista. Ratkaisu ei löydy syyllisten etsimisestä. Ratkaisu löytyy rakenteen uudelleenjärjestämisestä — ja siitä, mikä Suomessa toimi ennen.
Toimiva rakenne on jo nähty — ja se toimi. Meillä oli aikoinaan malli, joka oli selkeä, kevyt, kustannustehokas, lähellä ihmistä ja ennen kaikkea toimiva.
Keskussairaalat olivat järjestelmän selkäranka. Kunnat vastasivat perustason terveydenhuollosta. Kuntainliitot hoitivat yhteiset palvelut. Tämä ei ollut täydellinen järjestelmä, mutta se oli toimiva, halvempi, lähempänä ihmistä ja hallinnollisesti kevyempi kuin nykyinen malli.
Suomessa on jo esimerkki, joka osoittaa, että kevyt rakenne toimii. NordLab on tästä erinomainen todiste. Se tuottaa näytteenoton ja laboratoriopalvelut laajalle alueelle tehokkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. NordLab toimii, koska sen rakenne on selkeä, sen tehtävä rajattu ja hallinto kevyt. Sama logiikka voidaan palauttaa myös perusterveydenhuoltoon.
Kunnan lääkärimalli, jossa lääkäri tuntee potilaansa ja käy tarvittaessa potilaan luona, on sekä inhimillinen että taloudellisesti järkevä. Kotikäynnit vähentävät päivystyskäyntejä, ehkäisevät sairaalahoitoja ja lyhentävät toipumisaikoja. Pienissä kunnissa tämä malli toimi vuosikymmeniä murto-osalla nykyisistä kustannuksista.
Emme olisi yksin — useat maat tekevät jo näin Tämä ei ole suomalainen erikoisuus. Useat maat ovat valinneet juuri sen mallin, jota Suomi nyt tarvitsee.
Tanska: perusterveydenhuolto kunnissa, kevyt aluehallinto. Hollanti: vahva paikallinen perusterveydenhuolto, kevyt hallinto. Uusi-Seelanti: hallinnon keventäminen, ei paisuttaminen. Sveitsi: paikallinen vastuu, tehokas ja kevyt rakenne.
Nämä maat ovat käytännössä modernisoineet sen mallin, joka Suomessa toimi 1980‑luvulla — ja he ovat onnistuneet siinä.
Suomi tarvitsee terveydenhuollon, joka toimii myös vuonna 2035. Suomi tarvitsee terveydenhuollon, joka on, selkeä, kevyt, lähellä ihmistä, kustannustehokas ja taloudellisesti kestävä Tämä ei ole poliittinen kysymys. Tämä on rakenteellinen kysymys. Ja tämä on tulevaisuuden kysymys.
Arvoisat päättäjät, Suomi ei kaadu velkaan. Suomi ei kaadu hoitajiin. Suomi ei kaadu palveluihin. Suomi kaatuu, jos se ei uskalla uudistaa rakennetta, joka ei enää toimi. Nyt on aika rakentaa terveydenhuolto, joka toimii myös vuonna 2035.
Tapio Viitajylhä
Oulu