Uutismediassa maailmalla ja Suomessa selvitetään kuumeisesti, miten tekoälyä voisi hyödyntää toimitustyössä. Tekoälyn uskotaan automatisoivan journalistien rutiinitehtäviä, jolloin heille jää aikaa syventyä tärkeisiin tiedonlähteisiin, havainnoida maailmaa, kohdata ihmisiä, ajatella, jäsentää olennaista tietoa ja hioa lopputulosta.
Muutosta voi verrata tilanteeseen 1990-luvulla, jolloin internet levisi yleiseen käyttöön. Journalistien tiedonhankinta laajeni maailmanlaajuisen tietoverkon välityksellä uudenlaisten lähteiden äärelle. Tietoa saatiin esimerkiksi Alta Vistan tai Googlen hakukoneilla aikaisempaa huomattavasti nopeammin.
Tekoäly voi helpottaa journalisteja seuraamaan päätöksentekoa tai muita merkityksellisiä yhteiskunnallisia prosesseja. Tekoäly pystyy tuottamaan laajoista digitaalisista aineistoista tiivistelmiä, mistä on hyötyä uutisten etsinnässä. Tekoälyllä journalisti pystyy myös versioimaan juttuaan eri julkaisukanaviin.
Kalevan toimituksessa tekoälyä ohjeistetaan käyttämään työn apuna. Tekoäly tulee ymmärtää "koneena". Se voi tehdä asiavirheitä ja tulkita asioita päättömästi. Tiedon luotettavuus on journalistisen uutismedian tärkein arvo, joten tekoälyn tuottamaa aineistoa ei koskaan julkaista ilman ihmisen tarkastusta.
Journalistin ohjeiden mukaisesti toimitus ei luovuta missään tilanteessa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, joten tekoälykään ei koskaan tee päätöstä mitä julkaistaan.
Lukijoilla on oikeus tietää, mihin juttujen tiedot perustuvat. Kaleva kertoo avoimesti yleisölle, mikäli tekoälyä on käytetty toimituksellisessa sisällössä.
– Käytän kielimallipohjaisia tekoälysovelluksia arjen pikku apureina. Isoin hyöty pitkissä tutkivissa projekteissa on projektin hallinta. "AI-sihteerini" pitää aikataulut ja asiakirjat sekä juttuluonnokseni tallessa ja voin palata projektiin pitkänkin tauon jälkeen helposti.
– Teen myös jonkin verran data-analyyseja ja ristiintaulukointeja, mutta harkiten. Tietojen tarkistamiseen menee joskus niin pitkään, että saman tuloksen saisi aikaan perinteisillä Excel-makroilla.
– Kielimallipohjaiset tekoälyt, kuten ChatGPT, nopeuttavat julkisten asiakirjojen, tiedotteiden ja muun uutisdeskin peruskauran muuttamista uutiseksi. Ne eivät poista toimittajan jatkokysymysten tarvetta, mutta nopeuttavat prosessia.
– Juuri nyt isoin huomio on agenttien kouluttamisessa, sillä ne voi laittaa etsimään mahdollisia uutisaiheita taustalle.
– Ongelmia on paljon. Erityisesti juridisia riitoja immateriaalioikeuksiin liittyen tullaan käymään vielä pitkään ennen kuin tekoäly asettuu luonnolliseksi osaksi elämäämme, kuten internet on nyt.
– Journalistin näkökulmasta yksityisyydensuoja on keskeinen ja tärkeä asia huomioitavaksi. Silti kannattaa aina pysähtyä miettimään, miltä nämä pelot näyttävät 20 vuoden päästä. Saatamme sitten hymähdellä sille, kuinka peloissamme olimme uuden edessä. Ihmiskunta on aina sopeutunut ja niin se tulee tekemään nytkin.
