Kirjoituksemme "Ikääntyneiden palveluiden pitää olla helposti saavutettavissa ja käyttäjäystävällisiä" (Kaleva 5.2./Lukijalta) herätti lukijoissa ajatuksia ja kysymyksiä. Kommenteissa pyydettiin muun muassa yksilöityjä ehdotuksia uudistuvista ikääntyville soveltuvista palveluista, joihin liittyvää osaamista uudella YAMK-tutkinnolla pyritään vahvistamaan. Pyrimme vastaamaan osaltamme kysymyksiin.
Teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää ikääntyneiden hoitotyön ja kuntoutuksen tukena. Käytössä on jo useita hyvin toimivia ratkaisuja. Esimerkiksi lääkeannostelurobotteja hyödynnetään oikeiden lääkeannosten ottamisessa oikeaan aikaan.
Olemassa on myös muuta robotiikkaa, kuten robottiavusteisia kuntoutussovelluksia ja kävelyrobotteja. Robottien avulla harjoitteluun voidaan lisätä toistoja, mikä tehostaa kuntoutusprosessia ja tuo siihen turvallisuutta. Kävelyrobotti voi esimerkiksi tukea kävelyn uudelleenoppimista ja kuntoutusta, erityisesti aivoverenkiertohäiriön jälkeen.
Pelillisillä ratkaisuilla ja sovelluksilla voidaan lisätä aktiivisuutta ja parantaa ikäihmisten toimintakykyä (esimerkiksi Muistipuisto). Etäyhteyksillä, kuten ääni- tai videoyhteyksillä, voidaan helpottaa yksinäisyyttä. Etäkotihoidon on todettu jopa lisäävän asiakkaiden aktiivisuutta ja parantavan toimintakykyä.
Teknologian käyttöönotto on aina kuitenkin yksilöllinen prosessi, jossa tarve ja tarpeeseen vastaava ratkaisu tulee arvioida yksilöllisesti. Sama sovellus ei käy kaikille ikäihmisille. Yksilöllinen arviointi edellyttää työntekijältä riittävää osaamista ja tietoa olemassa olevista ratkaisuista sekä riittävää osaamista arvioinnin toteuttamiseen ja käytön tukemiseen.
Yksilön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ei tule jättää pelkästään hänen omalle vastuulleen. Palvelurakenteita on kehitettävä hyödyntämällä muun muassa toimintakykytietoa ennakoivien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä voisi tarkoittaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa alueen asukkaat voivat kartoittaa toimintakykyään ja fyysistä kuntoaan erilaisten mittausten avulla, sekä saada neuvontaa liikuntaan, ravitsemukseen ja muistikuntoutukseen liittyen, ja näin edistää omaa hyvinvointiaan.
Maire-Liisa Salmela (Kaleva 6.2./Lukijalta) nostaa esille Apurinki-idean, joka vastaisi pieniin korjaus- ja avuntarpeisiin. Juuri tällaisia ideoita tarvitaan. Miten se käytännössä olisi mahdollista toteuttaa ja kuka palvelun tuottaisi, voisi olla yksi kehittämistehtävä uuden “IKÄ” YAMK-tutkinnon opiskelijoille. Tutkinnon tavoitteena on vahvistaa ikääntyvien palveluissa toimivien osaamista kehittämistyöhön ja ennakointiin, sekä rohkaista tarkastelemaan monialaisesti uudenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa ihmislähtöisiä palveluita.
Kirjoittajat kuuluvat gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä GerHosiin.
Sari Arolaakso
erityisasiantuntija, Ikääntyvien uudistuvien ja ennakoivien palveluiden asiantuntija -tutkinto-ohjelma (YAMK), Lapin ammattikorkeakoulu
Anniina Tohmola
lehtori, Ikääntyvien uudistuvien ja ennakoivien palveluiden asiantuntija -tutkinto-ohjelma (YAMK), Lapin ammattikorkeakoulu
Reetta Saarnio
vastuuyliopettaja, Vaikuttavat ja uudistuvat ikääntyvien palvelut -tutkinto-ohjelma (YAMK), Oulun ammattikorkeakoulu
Satu Elo
vastuuyliopettaja, Kliininen asiantuntija -tutkinto-ohjelma (YAMK), Oulun ammattikorkeakoulu