Teknologian kehitys on aikamme suurin megatrendi, ja hyvin merkittävä mahdollisuus meille suomalaisille. Teknologian merkitys kasvaa jokaisella yhteiskuntamme sektorilla, kuten meidän arkipäivässämme, Suomen kilpailukyvyn luomisessa ja kansallisen turvallisuuden varmistamisessa.
Suomessa kohtaa edelleen toivomuksia "uudesta Nokiasta". Todellisista tulevaisuuden teknologioista puhutaan valitettavan vähän.
Olemme perinteisesti olleet digitaalisen kehityksen huippumaa, mutta sitä ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Teknologia kehittyy nyt nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Meidän ei kuitenkaan tule pelkästään pysyä perässä vaan johtaa ja ennakoida tätä kehitystä määrätietoisesti. Se vaatii korulauseita konkreettisempaa politiikkaa.
Olemme kvanttiteknologian suhteen samassa tilanteessa kuin tekoälyn kanssa muutama vuosi sitten. Globaalisti kvanttiteknologiainvestoinnit olivat viime vuonna jo 30 miljardia dollaria, eli yhtä paljon kuin tekoälyinvestoinnit viisi vuotta aiemmin.
Maailmanlaajuisesti kvanttiteknologian kehitykseen käytetään tällä hetkellä kymmenen kertaa enemmän valtiollisia investointeja kuin yksityisiä investointeja. Se kertoo kaksi asiaa. Ensinnäkin teknologian suurvallat Kiina ja Yhdysvallat ovat havainneet kvanttiteknologian potentiaalin. Toiseksi se kertoo siitä, ettei kvanttiteknologiaa voi kehittää ilman merkittäviä kansallisia resursseja.
Suomessa on tällä hetkellä kaksi kvanttitietokonetta. Niiden laskentateho on nykyisellään vain muutamia kymmeniä kubitteja, kun maailmalla puhutaan jopa tuhannen kubitin laskentatehosta. Se ei kuitenkaan ole huono asia. Tärkeintä on, että meillä ylipäätään on mahdollisuus tutkia, kehittää ja soveltaa kvanttiteknologiaa. Lähtökohdat ovat edelleen lupaavat.
Teknologiapolitiikka ei sanana välttämättä herätä suuria tunteita. Kyse on paljon muustakin kuin työpaikoista ja bruttokansantuotteesta. Kvanttilaskenta tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Se voi esimerkiksi nopeuttaa merkittävästi lääkekehitystä, sillä kvanttitietokoneet pystyvät simuloimaan molekyylejä tavalla, joka ei ole mahdollista nykyisillä tietokoneilla. Tämä voi johtaa esimerkiksi uusien lääkkeiden kehittämiseen, sairauksien parantamiseen ja uudenlaisten ympäristöystävällisten materiaalien valmistamiseen.
Mitä paremmin osaamme kvanttiteknologiaa hyödyntää, sitä parempi tulee elintasomme olemaan. Teknologiset innovaatiot kun eivät ole itseisarvo, vaan väline. Ja sillä välineellä tehdään ihmisistä terveempiä ja onnellisempia, sekä yhteiskunnista sivistyneempiä ja turvallisempia.
EU on määritellyt kvanttilaskennan yhdeksi neljästä kriittisestä teknologiasta. Kriittisillä teknologioilla tarkoitetaan sellaisia teknologioita, joilla on mahdollisuus merkittävästi muuttaa yhteiskuntaamme, mutta joiden väärinkäyttöön meidän on myös varauduttava.
Kvanttiteknologia on jo huomioitu hallitusohjelmassa ja siihen panostetaan myös resursseja. Olemme oikealla tiellä. Nyt on suomalaisen eteenpäin katsovan teknologiapolitiikan aika.
Jarno Limnell
kyberturvallisuuden dosentti
kansanedustaja (kok.)
Espoo