Suomessa noin 100 000 ikääntynyttä kuuluu kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon palveluiden piiriin, mutta hoitotyöntekijöistä on huutava pula. Ikääntyneiden hyvän ja toimintakykyä tukevan hoidon toteuttaminen olemassa olevilla resursseilla on haaste. Voiko teknologia tarjota asiaan ratkaisun?
Ympärivuorokautiseen hoitoon on luvassa muutos hoitajamitoituksen noustessa 0,7 hoitajaan asukasta kohden, kun vanhuspalvelulain muutos tulee voimaan vuonna 2023.
Tällä hetkellä haasteena on hoitohenkilökunnan resurssipula, sillä pätevää henkilökuntaa ei riitä uuden mitoituksen täyttämiseen. Ikääntyneiden kuntouttava hoito vaatii ammattilaisilta motivaatioita ja luovuutta sekä kouluttautumista, mitä resurssipula voi heikentää.
Tutkimusten mukaan hoivakotien asukkaat viettävät pääosan vuorokaudestaan vuoteessa tai istuen tekemättä mitään. Syitä vähäiselle aktiivisuudelle ovat muun muassa asuinympäristöstä johtuvat haasteet, hoitohenkilökunnasta johtuvat tekijät tai tekemisen puute. Fyysisellä passiivisuudella on yhteys ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja vanhuuden haurauteen, mikä nostaa ikääntyneen hoidon tarvetta ja siten hoitajaresurssien tarvetta sekä lisää kustannuksia.
Teknologialla voidaan tukea kuntoutumista edistävää hoitotyötä, jonka perustana on tukea ikääntyneiden toimintakykyä, itsenäisyyttä sekä parantaa heidän elämänlaatuaan. Digitaaliset pelit ovat hyvä esimerkki teknologian hyödyntämisestä kuntouttavassa hoidossa.
Usein ajatellaan stereotyyppisesti, etteivät ikääntyneet ole kiinnostuneita käyttämään teknologiaa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu ikääntyneiden motivoituvan erinomaisesti harjoitteluun digitaalisten pelien pelaamisen kautta.
Erilaiset digitaaliset liikuntapelit, kuten Nintendo Wii ja Xbox Kinect voivat tutkimusten mukaan kehittää muun muassa ikääntyneiden tasapainoa ja vähentää yksinäisyyttä, kun pelejä pelataan yhdessä muiden kanssa.