Tatuoinnit: Näin syntyy mui­nais­ta­tuoin­ti ou­lu­lai­sen Hanni Airikan kä­sis­sä: vä­li­nei­nä ora­pih­la­jan piikki, jau­het­tua hiiltä ja Kos­ken­kor­vaa

Koti: Ou­lu­lai­set Mat­lee­na ja Jori Haa­pa­lai­nen ra­ken­si­vat unel­mien­sa kodin lu­moa­viin mai­se­miin Jää­lin­jär­ven ran­nal­le

Luitko jo tämän: Sä­de­sie­ni lymysi Oulun po­lii­si­ta­los­sa, po­lii­sin yk­si­näi­nen tais­te­lu päättyi äl­lis­tyt­tä­vään voit­toon kor­keim­mas­sa oi­keu­des­sa

Tehy ja Super tyr­mää­vät po­ti­las­tur­val­li­suus­lain tar­peet­to­ma­na, työn­an­ta­ja toivoo sen hy­väk­syn­tää edus­kun­nas­sa – työ­kiis­tan so­vit­te­lu jatkuu Bu­le­var­dil­la

Lehtitietojen mukaan kovimmillaan yksittäisiä hoitajia voitaisiin määrätä töihin sakon uhalla. Valtakunnansovittelijan mukaan osapuolet ovat "vielä aika kaukana toisistaan".

Tehyn puheenjohtaja Milla-Riikka Rytkönen. Arkistokuva.
Tehyn puheenjohtaja Milla-Riikka Rytkönen. Arkistokuva.
Kuva: Kimmo Penttinen

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super tyrmäävät luonnoksen uudeksi potilasturvallisuuslaiksi. Ne kutsuvat luonnosta tarpeettomaksi, työnantajapuolen ohjeilla valmistelluksi ja räikeästi työelämän tasa-arvoa rikkovaksi.

Järjestöjen mukaan riippumaton tuomioistuin voi jo nykyisellään kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Järjestöjen mukaan keinoa on käytetty viimeksi vajaa vuosi sitten.

– Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja, hoitajajärjestöt sanoivat tiedotteessaan.

Työntekijäjärjestöjen mukaan lakiesityksen luonnos on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä ja sen toiveita kuunnellen. Niiden mukaan tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan.

Työnantajapuoli pitää välttämättömänä

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi syyskuun alussa valmistelevansa lakiesitystä potilaiden hengen turvaamiseksi. Valmistelun taustalla ovat Tehyn ja Superin ilmoittamat lakkoaikeet muun muassa teho-osastoilla useissa kaupungeissa.

Työnantajapuolta edustavan KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas pitää lakia välttämättömänä syksyn työtaistelutilanteissa. Hänen mukaansa hoitajajärjestöjen ilmoitusten perusteella potilaiden henki ja terveys ovat vaarassa.

– Toivomme kovasti, että tämä laki menisi eduskunnasta läpi. Työtaisteluoikeutta kukaan ei ole keneltäkään pois viemässä. Kyse on minimiresurssista, jotta turvataan toiminta, Nybondas-Kangas sanoo.

Ensimmäinen hoitajajärjestöjen ilmoittamista lakoista on alkamassa perjantaina Hämeenlinnassa. Nybondas-Kangas ei usko, että laki ehtisi valmiiksi siihen mennessä.

Seuraavat teho-osastojen lakot ovat tulossa loppukuun aikana Turussa ja Oulussa. Jokaisella kolmella paikkakunnalla varaudutaan STT:n tekemien tiedustelujen mukaan teho-osastojen sulkemiseen lakkojen toteutuessa. Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan muilla sote-alan sektoreilla ei ole ylimääräisiä osaavia hoitajia, jotka voitaisiin siirtää teho-osastolle.

HS: Liitoille velvollisuus huolehtia työvoimasta

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat uutisoivat lakiesityksen sisällöstä omien tietojensa pohjalta viikonloppuna. Jos lakiesitys toteutuisi, lehtien tietojen mukaan aluehallintovirastot (avi) voisivat kovimmillaan määrätä työtaistelun aikana yksittäisiä hoitajia töihin sakon uhalla.

Helsingin Sanomien mukaan yksittäisiin hoitajiin kohdistuva ukaasi olisi viimesijainen ja hallitus kohdistaisi velvoitteet ensisijaisesti liittoihin. Sen mukaan liitoille tulisi velvollisuus huolehtia riittävän työvoiman tarjoamisesta työtaisteluiden aikana.

Jos työnantaja- ja työntekijäpuoli eivät pääse viimeistään viittä vuorokautta ennen lakon alkamista sopuun suojelutyön määrästä, aluehallintovirasto voisi työnantajan hakemuksesta kieltää lakon tai joukkoirtisanoutumisen toimeenpanon sakon uhalla.

Lindén: "Sellaista henkeä ei ole, etteikö lakia annettaisi"

Sosiaali- ja terveysministeriö kuuli hoitajia ja työnantajia uudesta potilasturvallisuuslaista sunnuntaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoi STT:lle kuulemisen jälkeen, että esityksessä on eräitä auki olevia kysymyksiä. Hän ei osaa arvioida, milloin esitys tarkalleen valmistuisi.

– Pitäisihän se tänään saada valmiiksi. Muutenhan tässä tulee aikapula, Lindén sanoi sunnuntaina alkuiltapäivällä.

Lindén sanoo, ettei hän itse osallistunut kuulemiseen, vaan se käytiin virkamiesten ja osallisten kesken. Kuulemisesta tulee yhteenveto, jonka pohjalta poliitikot neuvottelevat.

– Sellaista henkeä ei ole, etteikö lakia annettaisi. Sitähän tämä koskee, miten asia sanotaan.

Sovittelija: "Aika kaukana toisistaan"

Kuulemisen jälkeen työmarkkinaosapuolet suuntasivat valtakunnansovittelijan pakeille Helsingin Bulevardille.

Sovittelu jatkui sunnuntaina kahdelta. Sitä ennen työriitaa ratkottiin pienemmissä ryhmissä. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kertoo, että sovittelulle on varattu ajankohdat myös maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona.

– Meillä on näköpiirissä ensimmäinen työtaistelu ja katsomme, mitä on mahdollista tehdä sovittelun keinoin ennen sitä, Sajavaara sanoi STT:lle ennen sunnuntain sovittelun alkua.

Alkuviikosta sovittelija kertoi Twitterin kautta, että lähentymistä oli tapahtunut jonkin verran. Hän nyt täsmentää, että osapuolet ovat "vielä aika kaukana toisistaan".

Julkisen alan hoitajat ovat olleet ilman työehtosopimusta maaliskuusta alkaen. Sajavaara aloitti tehtävässään elokuusta, eli hän peri sovittelu-urakan edeltäjältään Vuokko Piekkalalta. Hän luonnehtii päässeensä heti tositoimiin.

– On tämä vaikeammasta päästä. Tässä on aika vähän pelimerkkejä pöydällä, millä sopua rakentaa, Sajavaara luonnehtii hoitaja-alan tilannetta.