Monipuolisen taiteilijan Silja Kejosen Kalevassa 8.10. haastatteluun liittyvä lyhyt katsaus yhteen Oulun kulttuurikaupunki 2026 päätapahtumista kiinnitti huomiotani.
Jokisuistoon korkealle rakennettu lava ja esiintyjien kokoonpano nosti esille aivan uudenlaisen näkökulman Suomessa naisten ja miesten tasa-arvoisuudesta. Tapahtuma oli valtavan iso ja näyttävä, kallein merkkivuoden tuotanto yhteen esitykseen.
Esitetyn teoksen käsikirjoittaja oli mies. Esityksen tekstit olivat miesten kirjoittamia. Esityksen esittelijä oli mies. Viittauksia ja sitaatteja teoksen esittelyssä oli neljältä nimetyltä mieheltä. Miltei kaikki esiintyjät olivat miehiä, todella hyviä alansa huippuja! Mutta Silja Kejonen ei ollut löytänyt ensimäistäkään mainintaa, että naiset olisivat olleet mukana teosta suunniteltaessa ja ohjelmasta päätettäessä.
Seuraavan aamun Kalevasta luin aivan eri aiheisen jutun, jossa nostettiin omaishoitajien mielipide ja näkökulma omaishoitajien palkkioiden pienentämiseen. Pohde on ilmoittanut säästävänsä leikkaamalla omaishoitajien palkkiota 30 prosenttia.
Laitoshoito maksaa lopulta tuhansia euroja enemmän kuin kotihoito, ja kotihoito on inhimillisempää läheisten ihmissuhteiden pysyessä edelleen. Omaishoitajien työ on todella henkisesti raskasta ja vaativaa. Myös hoitohenkilökuntaa, jota sitäkin ollaan nyt vähentämässä, tarvittaisiin entistä enemmän.
Väkisinkin tulee mieleen ovatko usein päättävässä asemassa olevat miehet näiden lakkautuspäätösten takana. Toki on paljon miehiä omaishoitajina, mutta suurin osa kuitenkin pienemmillä toimeentuloilla tulevia naisia.
Ritva Tienari
Oulu