Huolimatta kuntien vastuulta poistuneista sote- ja pelastustoimen tehtävistä ja kustannuksista tämän vuoden alusta, talouden tila haastaa yhä voimakkaammin kuntia. Välttämättömän sote-uudistuksen lähtökohtana oli sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ilman verotuksen kiristymistä. Menojen ja tulojen siirtymisen eri toimijoiden kesken piti uudistuksessa tapahtua talouden kannalta neutraalisti.
Vaikka kuntien toiminnasta valtaosa rahoitetaan niiden omilla vero- ja toimintatuotoilla, on valtionosuuksilla suuri merkitys kuntataloudelle. Ne ovat korvausta valtion kunnille osoittamien tehtävien hoitamisesta. Yli 200 kuntaa joutui kuitenkin korottamaan verojaan vuodelle 2024 turvatakseen asukkaiden palvelut. Kuntien tehtävät lisääntyvät tulevaisuudessa, kun ne saavat hoitaakseen työllisyyden ja elinvoiman edistämisen tehtävät vuoden 2025 alusta.
Valtiovarainministeriön viimeisimmät laskelmat, joissa kerrottiin pysyvästä yli 400 miljoonan euron vähennyksestä kuntien valtionosuuksiin, julkaistiin perjantai-iltana 17.11.2023. Kyseinen rahasumma menee valtiolle, eli se on poissa niin kunnilta kuin hyvinvointialueilta.
Laskelmat aiheuttivat kuntakentällä järkytyksen, sillä kuntien oli pitänyt ilmoittaa vuoden 2024 veroprosenttinsa samana päivänä. Jättileikkaukset rahoituksessa aiheuttivat välittömästi suurta huolta kuntapalveluiden turvaamisesta.
Toteutuessaan tällainen leikkaus kuntarahoitukseen kohdistuu pääasiassa kuntien sivistys- ja hyvinvointipalveluihin. Nämä muodostavat kuntien toiminnan ytimen ja siten suurimman menoerän. Hallituksen toimesta on esitetty tämän 400 miljoonan euron leikkauksen jaksottamista vuosille 2025–27. Jaksotus ei kuitenkaan ratkaise syntynyttä tilannetta. Vaikka leikkaus jaksotettaisiin usealle vuodelle, on se kohtuuton vähennys kunnille, joiden valtionosuusrahoitusta on jo valmiiksi leikattu.
Tällaiset lisäleikkaukset tulee tehdä kuntien valtionosuuksien näkökulmasta kustannusneutraalisti. Toteutuessaan esitetty rahoitusleikkaus vääjäämättä pakottaa heikentämään sivistyspalveluita, vaikeuttaa työllisyyden ja elinvoiman edistämistä sekä korottaisi tulo- ja kiinteistöverotusta entisestään.
Kuntatalouden kannalta on tärkeää, että valtion rahoituspäätökset- ja linjaukset ovat johdonmukaisia, ennakoitavia ja mahdollistavia. Nyt näin ei valitettavasti tapahdu. Tieto mahdollisen lisäleikkaustarpeen täsmällisistä syistä sekä sen kuntakohtaisista vaikutuksista tulee julkaista viipymättä. Ensisijaisesti hallituksen tulisi kuitenkin ratkaista kuntatalouden taloushaasteet, vähentää kuntien velvoitteita ja kustannuksia.
Kunnanhallitusten puheenjohtajat (kesk.)
Mirja Vehkaperä
Oulu
Antti Ollikainen
Kempele
Juho Pakaslahti
Liminka
Aimo Manelius
Muhos
Annukka Suotula
Tyrnävä
Jaana Ollakka
Lumijoki
Teija Siekkinen
Hailuoto