Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Otteluseuranta: Kärpät karkasi Sai­Pal­ta jo avaus­eräs­sä

Olut: Tornion panimo löysi keinon auttaa Uk­rai­naa, vaikka olutta ei saa mark­ki­noi­da hy­vän­te­ke­väi­syy­del­lä

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Tak­ti­nen ää­nes­tys jakaa mie­li­pi­tei­tä, mutta de­mo­kra­tias­sa on myös oikeus torjua in­hok­kieh­dok­kai­ta

Keskiviikko 17.1. on Suomessa jälleen päivä, jolloin kansa pääsee käyttämään sille kuuluvaa valtaa. Suomen presidentinvaalin ennakkoäänestys alkaa.

Kotimaan ennakkoäänestys päättyy tiistaina 23.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28.1. Esimerkiksi Oulussa ennakkoäänestys on tehty kiitettävän helpoksi. Äänestyspaikkoja on 21.

Osa kansalaisista on ottanut tavakseen äänestää ennakkoon. Vuonna 2018 ennakkoäänestäjien osuus jopa korkeampi kuin vaalipäivänä äänestäneiden.

Osa taas haluaa uurnille nimenomaan varsinaisena vaalipäivänä jo siksi, että ehdokkaiden edesottamukset halutaan seurata loppuun asti.


Kahdeksan yhdeksästä presidenttiehdokkaasta osallistui perjantaina 12.1. Kalevan ja Lapin Kansan vaalipaneeliin Oulussa.
Kahdeksan yhdeksästä presidenttiehdokkaasta osallistui perjantaina 12.1. Kalevan ja Lapin Kansan vaalipaneeliin Oulussa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Edessä on kiinnostavampi vaali kuin kuusi vuotta sitten. Silloin arvuuteltiin lähinnä, kuinka selvin luvuin Sauli Niinistö tulee valituksi jo ykköskierroksella.

Nyt näyttää yhtä selvältä, että presidentin nimi ratkea vasta toisella kierroksella sunnuntaina 11.2.

Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ovat mielipidemittausten perusteella olleet ykkössuosikkeja jatkoon. Seuraavat mielipidemittaukset kertovat, onko tilanne yhä jähmettynyt tuohon asentoon.

Kaikilta ehdokkailta on viime päivinä grillattu esiin persoonaa ja presidentiltä vaadittavaa asioiden hallintaa. Tuoreimpien tenttien vaikutuksia ei vielä tiedetä. Myös jäljellä olevana reiluna kymmenenä päivänä ehditään nähdä nousuja ja laskuja.

Esimerkiksi Olli Rehnin maanantaista esiintymistä Ylen tentissä kehuttiin laajasti. Se voi suosiota kirittää, mutta nousu edes ykköskierroksen kakkoseksi on työn takana.

Merkillepantavaa on ollut se, että puoluetaustalta nousevan ehdokkaan kannatus voi poiketa huomattavasti puolueen kannatuksesta.

Etenkin demarien Jutta Urpilaisella on ollut vaikeuksia sytyttää omaa väkeä. Toisaalta kansanliikkeen ehdokkaaksi asettuneen Pekka Haaviston kannatus liihottelee kaukana hänen oman puolueensa vihreiden suosion yläpuolella.


Erilaisia arveluja on esitetty siitä, missä määrin taktista äänestämistä nyt nähdään. Viime eduskuntavaaleissa se oli laajaa.

Taktinen äänestäminen voisi toimia nyt niin, että äänestäjä päättää tukea jotain toista ehdokasta kuin varsinaista suosikkiaan, koska tämä toinen todennäköisemmin päihittää kolmannen ehdokkaan, jota äänestäjä ei missään tapauksessa halua jatkoon.

Taktinen äänestys jakaa mielipiteitä. Yksi näkemys on, että kannattaa aina äänestää vakaumuksen ja aitojen sympatioiden mukaan. HS:n haastattelema tutkija Sami Borg kehottaa joka tapauksessa siirtämään päätöstä taktikoinnista varsinaiseen vaalipäivään asti.

Taktinen äänestyskin toteuttaa kansan tahtoa. Jos haluaa enemmänkin torjua yhtä kuin tukea toista, siihen on täysi oikeus.