Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Taike ei leikkaa Poh­jois-Poh­jan­maal­ta sen enempää kuin muual­ta­kaan

Eeva Kauppinen kirjoitti (Kaleva 23.3.) taiteen ja kulttuurin leikkauksista. Kauppisen mukaan Oulua ja lähiseutua on kohdeltu todella epäreilusti ja ymmärtämättömästi avustuspäätöksissä.

Taiteen edistämiskeskuksen eli Taiken valtionavustuksien suhteellinen vähennys vuonna 2025 on noin 4,6 miljoonaa euroa koko Suomen tasolla. Taiteen edistämisen määrärahoissa suhteellinen vähennys on noin 2,8 miljoonaa euroa (noin 13 prosenttia) ja kulttuurin edistämisen määrärahoissa 1,8 miljoonaa euroa (noin 20 prosenttia).

Niukkuutta jaettiin tänä vuonna painotuksilla, joilla pyrittiin turvaamaan keskeisten rakenteiden säilyminen, rahoituksen alueellinen tasapaino sekä taidekentän uusiutuminen. Leikkausten mittaluokan vuoksi ne vaikuttavat silti taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksiin sekä taiteen ja kulttuurin valtakunnalliseen saatavuuteen.

Taiken avustukset ovat perinteisesti jakautuneet eri maakuntiin hyvin tasaisesti hakupaineen mukaisesti. Taiken viimeisimmän vuositilaston 2019–2023 mukaan Pohjois-Pohjanmaan osuus hakijoista on keskimäärin 3,7 prosenttia ja myönteisistä päätöksistä 3,6 prosenttia.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin yhteisöavustuksia 1 099 000 euroa 30 toimijalle, kun vuonna 2025 myönnettiin 1 043 000 euroa 27 toimijalle. Yksilöiden apurahojen osalta vuoden 2025 myönnöt ovat vielä kesken. Vuonna 2023 apurahoja maakuntaan myönnettiin 520 000 euroa ja seuraavana vuonna enemmän, 679 000 euroa.

Muutokset mahtuvat normaalin vaihtelun piiriin. Taiken leikkaukset Pohjois-Pohjanmaalle eivät ole sen suurempia kuin muihinkaan maakuntiin.

"Valtiontalouden leikkauksilla on väistämättä vaikutuksensa, ja ja se on meidän kaikkien yhteinen haaste."

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämissä esittävän taiteen valtionosuuksissa leikkaukset Oulun teatteriin (-6 prosenttia), Oulun orkesteriin (-6 prosenttia ) ja Jo-Jo – Oulun tanssin keskukseen (-2 prosenttia) olivat maltillisia verrattuna keskimääräiseen leikkaukseen. Leikkaukset liikkuivat 2–17 prosentin välillä toimijasta riippuen, ja monien teattereiden rahoitus väheni yli 10 prosenttia.

On totta, että suuri osa Suomen taiteilijoista ja taideyhteisöistä sijaitsee Uudellamaalla. Silloin on väistämätöntä, että suurta hakemusmäärää vastaava osa määrärahoistakin kohdistuu pääkaupunkiseudulle. Taike on kuitenkin tunnistanut taiteen alueellisen saatavuuden haasteen, ja etsii parhaillaan keinoja, joilla varmistetaan jatkossakin taiteen edistämisen resurssien tasapainoinen jakautuminen eri puolille Suomea.

Taiteen edistämisen ja pelastamiseen tasapainoon liittyy olennaisesti talouden kestävyys ja realistisuus. Viraston on näissä olosuhteissa ollut väistämätöntä panostaa sellaisten yhteisöiden avustuksiin, joiden talous on kestävällä ja realistisella pohjalla ja heillä on valmius vaikuttavaan ja uudistuvaan toimintaan myös taloudellisesti haastavina aikoina. Hakijoiden kohdalla yhä tärkeämpää on rahoituksen monikanavaisuus ja myös sitä Taike pyrkii päätöksillään rohkaisemaan.

Taiteen kenttä on nyt murroskohdassa. Valtiontalouden leikkauksilla on väistämättä vaikutuksensa, ja ja se on meidän kaikkien yhteinen haaste. Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan yhteistyötä ja uutta ajattelua enemmän kuin koskaan.

Kaisa Rönkkö

johtaja, Taiteen edistämiskeskus