Oulussa puukotettiin puistossa kävellyttä miestä takaa päin iltakahdeksalta tiistaina 14. huhtikuuta. Pakistanilainen mies oli menossa vaimonsa kanssa ruokakauppaan Raksilassa. Hänen mukaansa hyökkäys tuli yllättäen.
Poliisi sai pyörällä paenneen epäillyn puukottajan kiinni monen päivän jälkeen. Käräjäoikeus katsoi, ettei näyttö tapon yrityksestä kuitenkaan riitä 34-vuotiaan miehen vangitsemiseen.
Uutinen ulkomaalaistaustaisen puukottamisesta kuulostaa surullisen tutulta Oulussa. Kesällä 2024 kauppakeskus Valkeassa äärioikeistoaktiivi iski puukolla 12-vuotiasta lasta. Parin päivän päästä toinen oululainen nuori mies puukotti miestä Valkeassa. Myöhemmin syksyllä niin ikään oululaismies löi 16-vuotiasta nuorta neljä kertaa puukolla Kastellissa.
Sattumanvaraisesti valitut uhrit kaikissa kolmessa tapauksessa olivat ulkomaalaistaustaisia. Valkean puukotuksissa tekijöillä oli selkeät rasistiset motiivit. Puukottajat todettiin oikeudessa syyntakeettomiksi eli heidän ei katsottu ymmärtäneen tekojaan tai niiden seurauksia. Heidät ohjattiin psykiatriseen hoitoon.
Valkean puukotusten jälkeen rasistiset teot nousivat valtakunnan puheenaiheeksi. Oulu sai kyseenalaista mainetta rasistisena kaupunkina.
Kaupunginjohto puuttui asiaan tormakasti ja huomautti rasismin olevan laajempi ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa eikä vain Oulun rasite. Kaupunki muotoili sittemmin myös rasisminvastaisen ohjelman.
Perustellusti voi kysyä, kertovatko puukotustapaukset pinnan alla kytevästä ilmiöstä vai ovatko ne vain harvinaisia yksittäisiä rikoksia. Yksikin rasistinen rikos on joka tapauksessa liikaa eikä rasismia saa hyväksyä missään muodossa.
Puukotustapauksia Oulussa yhdistää se, että niistä tuomitut ovat olleet nuoria miehiä. Kaikkien tiedetään hukanneen jollakin tavalla elämänhallintansa. Miksi he ovat ajautuneet väärille raiteille? Ja miksi rasistisiin rikoksiin syyllistyvät nimenomaan nuoret miehet? Yhdistääkö rikoksentekijöitä pelko kohdata erilaisuutta?
Kysymyksiin ei voi antaa yksiselitteisiä vastauksia. Yleisesti tiedossa on, että poikien tunne-elämä voi kehittyä eri tavalla samanikäisiin tyttöihin verrattuna.
Tärkeää olisi, että yhteiskunnassa viriäisi laajempi keskustelu, miksi ja miten nuoret miehet altistuvat epäluuloiselle vihapuheelle toisenlaisia ihmisryhmiä kohtaan. Vihapuhe tunnetusti johtaa pahimmillaan vihatekoihin.
Raksilan puukotukseen ei välttämättä liity rasistista motiivia. Isku vaikuttaa silti kohdistetulta, koska uhrin mukaan tekijä oli paettuaan kääntynyt ja huutanut hänelle jotain suomeksi, mitä järkyttynyt uhri ei sillä hetkellä ymmärtänyt.
Uusin puukotus Oulussa saa ehkä monet vain kohauttamaan olkapäitään ja sulkemaan silmänsä asialta. Näin ei saisi tapahtua, sillä jos rasismi pesiytyy joukkoomme, me olemme kaikki siihen syyllisiä – varsinkin jos hiljaa hyväksymme rasismin.
Rasismin juurisyitä tulee perimmiltään etsiä hitaasti muuttuvista yhteiskunnan rakenteista, jotka voivat huomaamattakin luoda syrjintää ja turvattomuutta ihmisten keskuuteen. Olennaista olisi tunnistaa ajattelu- ja toimintatapojamme, jotka johtavat vihaan väestöryhmien välillä.