Keskustelut rauhan saamiseksi Ukrainaan lähtivät tiistaina liikkeelle Saudi-Arabiassa, kun Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit istuivat saman pöydän ääreen.
Paljon merkittävämpää on se, mitä tapahtuu Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tulevissa kohtaamisissa. Näissä neuvotteluissa Yhdysvallat ja Venäjä istuvat etupenkillä, Ukraina on saanut paikan takapenkiltä, mutta Eurooppa yrittää pysytellä perässä omalla heikkotehoisella ajoneuvollaan.
Vanhaa mannerta kalvaa nyt syvä epätietoisuus siitä, millaisiin myönnytyksiin Yhdysvallat on neuvotteluissa valmis. Trumpin päätöksillä on ratkaiseva merkitys Ukrainan kyvylle jatkaa puolustussotaansa, saada edes siedettävä rauhansopimus ja uskottavat turvatakuut.
Eurooppa ei pysty mitään näistä yksin turvaamaan. Ukrainalaiskenraali Ihor Romanenko arvioi maanantaina al-Jazeera uutiskanavalle, että ilman Yhdysvaltojen tukea Ukraina kestää puoli vuotta.
Sekä Ukrainan että Euroopan kannattaa varautua katkeralta maistuviin uutisiin, Ukraina merkittäviin aluemenetyksiin, Eurooppa siihen, että aselevon tai mahdollisen rauhanteon jälkeen itäisenä naapurina on edelleen etupiirinsä laajentamiseen pyrkivä suurvalta. Jos Ukraina säilyttää aidon itsemääräämisoikeutensa, se on voitto.
Donald Trumpin diilintekotaitoihin ei kannata suuremmin luottaa. Ensimmäisellä kaudellaan Trump yritti rakentaa ydinasesopimusta Pohjois-Korean kanssa, unelmoi Nobelin rauhanpalkinnnosta mutta epäonnistui surkeasti.
Jos Trump vielä muutama viikko sitten puhui Venäjän painostamisesta rauhaan talouspakotteilla, maanantaina hän kommentoi teemaa jo toisessa sävyssä. Trumpin mukaan Venäjällä on "iso, voimakas koneisto", Venäjä on päihittänyt Hitlerin ja Napoleonin ja "he ovat (ennenkin) taistelleet pitkään".
Kuulostaa siltä, että Putin oli johtajien viimeviikkoisessa puhelinkeskustelussa pitänyt Trumpille Venäjän historian oppitunnin, joka oli tehnyt kuulijaan vaikutuksen.
Euroopan turvallisuuteen ei vuosikymmeniin ole liittynyt sellaista epävarmuutta kuin nyt. Yhdysvaltojen ja Euroopan "transatlanttinen side" on muutamassa viikossa hiutunut ohuemmaksi kuin kertaakaan sitten Naton perustamisen vuonna 1949.
Yhdysvallat ei Trumpin kaudella enää ole Euroopalle samanlainen läheinen liittolainen kuin ennen. Maan katse on suunnattu Kiinan voiman patoamiseen. Tiistaina kerrottiin, että Venäjä ja Yhdysvallat olivat keskustelleet jo taloussuhteiden palauttamisesta.
Eurooppa on vajonnut neuvottomuuteen. Sen näki Pariisin maanantaisen hätäkokouksen olemattomista tuloksista. Ukrainalle ei ole kykyä ja halua antaa tukea, joka kääntäisi sodan kulun, ei edes lupausta rauhanturvaajista maan rajoille.
Ilman Yhdysvaltain tukea Ukrainassa on tiedossa lisää sotilaiden ja siviilien kuolemia, joita muu Eurooppa seuraa hallituspalatseista ja huippukokouksista tsemppiviestejä lähetellen.