Pääkirjoitus

Suomi tar­vit­see myös ydin­voi­maa, mutta ei hin­nal­la millä hyvänsä

Energiayhtiö Fortumilla on Loviisassa kaksi ydinreaktoria. Jos kolmas rakennetaan, se saattaa nousta samoihin maisemiin.
Energiayhtiö Fortumilla on Loviisassa kaksi ydinreaktoria. Jos kolmas rakennetaan, se saattaa nousta samoihin maisemiin.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Tieto Fortumin halukkuudesta rakentaa maahan uutta ydinvoimaa sähköisti hetkessä kotimaisen energiakeskustelun. Toteutuuko yhtiön toive, selviää tuonnempana.

Ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia myös Pohjois-Pohjanmaalle. Pyhäjoella on ydinvoimalaa varten valmis rakennuspaikka. On erikoista, että Fortum on kategorisesti sulkenut Hankikiven vaihtoehtojensa joukosta. Voimala Pyhäjoella hajauttaisi Suomen ydinvoimantuotannon viisaasti kolmeen pisteeseen.

Fortumin ydinvoima-aikeilla on heijastuksensa maakuntaan myös siksi, että Pohjois-Pohjanmaa on maan johtava tuulivoima-alue. Maakunnassa on lähes 40 prosenttia Suomen kaikista tuulivoimaloista. Ja lisää suunnitellaan.

Pohjois-Pohjanmaalla Ouluun, Utajärvelle ja Vaalaan on suunnitteilla ison mittakaavan vedyntuotantoa. Hankkeet perustuvat uusiutuvan puhtaan energian tarjontaan.

Sähkölle on maassa tulevaisuudessa kiivas kysyntä. Runkoverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön kulutus lähes kaksinkertaistuu Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Jotta Pohjois-Pohjanmaasta ei tulisi pelkkä energiasiirtomaa, lisääntyvää sähkön ja vedyn tuotantoa pitäisi maakunnassa päästä laajasti hyödyntämään investoinneissa. Vedylle on jo luvassa käyttöä Raahessa SSAB:n terästehtaalla, jonka tuotannossa siirrytään hiilidioksidipäästöt nollaavaan vetypelkistykseen ensi vuosikymmenellä.

Valtioenemmistöinen Fortum on tunnustellut valtion valmiutta uuden ydinvoiman tukemiseen. Ponnekkaasti yhtiön tukena on ainakin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Fortumin toiveissa on nyt, että valtio tukisi taloudellisesti sekä voimalan rakentamista että sähkön tuotantoa. Ympäristöministeriössä toiveita on kuultu. Suoran tuotantotuen sijasta on ideoitu malli, jossa kansalaisilta perittäisiin sähkön siirtohinnan yhteydessä voimayhtiölle ohjautuva lisämaksu. Maksun suuruus on hämärän peitossa.

Energia-alan yrityksiä edustava Energiateollisuus ry suhtautuu Fortumin peräämään tukeen varauksellisesti. Jos tuki luvataan pitkäaikaisena, se ei ehkä reagoi energia-alan muutoksiin.

Tällaisesta on jo kokemuksia. Suomen valtio maksaa tänäkin vuonna tuulivoimayhtiöille tuotantotukea lähes 300 miljoonaa euroa, vaikka tuotanto on jo hyvän aikaa ollut itsekannattavaa.

Ydinvoima luo vahvaa perustaa Suomen sähköntuotannolle. Ydinenergia on säästä riippumatonta perusvoimaa. Tuotanto ei myöskään aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Olkiluoto 3:n vaiheet kuitenkin kertovat, että jättihankkeeseen voi liittyä jättiongelmia. Ehkä olisi jo aika kokeilla pienydinvoimalaa.

Tuulivoima on Suomessa edelleen varma kasvuala. Viime vuonna meillä tuotettiin jo enemmän tuuli- kuin vesivoimaa. Se, mitä nyt kaivataan, on tehokkaat ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut, joilla huippupäivien tuulisähkö saadaan varastoitua tyynten päivien varalle.