Suomi on tienhaarassa. Voimme joko sulkea silmämme todellisuudelta tai kohdata sen avoimesti: väestömme ikääntyy, syntyvyys laskee ja työmarkkinoilla ammottaa osaajapula. Tarvitsemme kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä pelkästään säilyttääksemme Suomen nykyisen taloudellisen kilpailukyvyn ja eläkejärjestelmän. Ilman maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskuntamme ei ole kestävällä pohjalla.
Suomeen saapuvat maahanmuuttajat tulevat tänne opiskelemaan, tekemään töitä ja rakentamaan elämäänsä. Tämä osoittaa, että Suomi on kansainvälisille osaajille houkutteleva maa – ja meidän tulisi olla siitä ylpeitä.
Historiallisesti olemme aina hyötyneet maamme ulkopuolelta tulleista työntekijöistä ja yrittäjistä. Esimerkiksi vuonna 2021 maahanmuuttajayrittäjien johtamat yritykset tuottivat noin 4,3 miljardin euron liikevaihdon. Tämä on enemmän kuin työ- ja elinkeinoministeriön vuosibudjetti vuonna 2025. Lisäksi nämä yritykset työllistivät 27 000 ihmistä – yhtä paljon kuin mitä Raaseporissa asuu ihmisiä.
Suomi on jo nyt kansainvälisempi kuin moni ymmärtää. Tuomme hedelmiä ja vihanneksia ulkomailta ja viemme maailmalle muun muassa kemikaaleja, paperia ja teknologiaa. Suurimmat kauppakumppanimme ovat Saksa ja Yhdysvallat. Suomalaiset yritykset, kuten KONE, Nokia ja Wärtsilä, toimivat globaalisti ja hyötyvät kansainvälisestä osaamisesta.
Teknologia on merkittävä investointien ja innovaatioiden ajuri Suomessa niin kotimaisille kuin ulkomaisille yrityksille; Supercell ja Silo AI myyvät suomalaisia mobiilipelejä ja tekoälyratkaisuja maailmanlaajuisesti. Maahanmuuttajat ovat mukana kehittämässä Suomea kaikilla sektoreilla, terveydenhuollosta tutkimukseen ja pelialaan. Ilman maahanmuuttajia moni ala kärsisi vielä pahemmasta työvoimapulasta.
Suomen taloudellinen asema maailmassa ei ole itsestäänselvyys. Bruttokansantuotteella mitattuna Maailmanpankki sijoittaa Suomen sijalle 48 – Portugalin edelle, mutta Pakistanin taakse. Talouskasvumme perustuu kaupankäyntiin, investointeihin ja teknologisiin innovaatioihin, joista moni liittyy myös kansainväliseen osaamiseen, vuonna 2021 yli viidennes Suomen patenttihakemuksista oli ulkomaalaisten keksijöiden tekemiä.
Samalla suomalaiset yritykset kärsivät osaajapulasta. Foreign Direct Investment Barometerin (2023) mukaan yli 75 prosenttia yrityksistä kokee osaajapulaa, ja suurista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä jopa 86 prosenttia kärsii työntekijöiden saatavuusongelmista. Jos emme houkuttele ja pidä kiinni kansainvälisestä työvoimasta, menetämme investointeja ja kasvumahdollisuuksia.
Valitettavasti Suomeen muuttavat osaajat kohtaavat usein syrjintää, ennakkoluuloja, kielimuureja ja muita esteitä työllistymiselle. Ulkomailla hankittujen tutkintoja ei tunnusteta ja monet maahanmuuttajat kokevat, ettei heitä huomioida Suomen työmarkkinoilla. Nämä esteet eivät ainoastaan vaikeuta yksilöiden elämää, vaan myös jarruttavat Suomen talouskasvua. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen on siksi investointi Suomen tulevaisuuteen ja kasvuun.
Maamme menestys perustuu yhteistyöhön ja kykyyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Meillä kaikilla on vastuu toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi, helpottaa heidän kotoutumistaan ja varmistaa, että Suomi pysyy elinvoimaisena ja vauraana. Tähän tarvitaan määrätietoista asennemuutosta, ja siksi olemme perustaneet kollektiivin, joka uskoo, että maahanmuutto on myös maan puolustusta. Työskentelemme yhdessä sen eteen, että Suomi olisi avoimempi, vastaanottavaisempi ja vahvempi.
On aika valita, rakennammeko yhdessä kestävää tulevaisuutta vai annammeko hyvinvointimme rapautua?
Yhteisön puolesta:
Riikka Loisamo
toimitusjohtaja, The Shortcut
Yhteisön jäsenet: AMD Silo AI, Attendo, Diakonissalaitos, Helsingin yliopisto, Ilmarinen, Keskuskauppakamari, Kuntaliitto, Maria01, Metacore, OP Ryhmä, PAM, Posti, RELEX Solutions, Suomen Ekonomit, Suomen Startup-yhteisö, Suomen Yrittäjät, TEK, The Shortcut ja YTK