Martti Hetemäki: Suo­mel­la on kolme pahaa on­gel­maa, yksi niistä on EU:n nopein vel­kaan­tu­mis­vauh­ti

Koti-Kaleva: Koti Hei­nä­pääs­sä on kaunis ko­ko­nai­suus ja täynnä vei­kei­tä yk­si­tyis­koh­tia

Luitko jo tämän: Poliisi aloit­taa tut­kin­nan Oulun entisen yh­dys­kun­ta­joh­ta­jan toi­mis­ta

Suomi, Ruotsi ja Turkki yh­tei­seen al­le­kir­joi­tus­se­re­mo­niaan ta­paa­mi­sen jälkeen – Turkki tukee Suomen Na­to-jä­se­nyyt­tä

Madrid

Suomen, Ruotsin ja Turkin tapaaminen on päättynyt Madridissa sopuisissa merkeissä. Tapaamisen jälkeen ulkoministerit ovat allekirjoittaneet yhteisen asiakirjan.

Allekirjoitusseremoniaan osallistuivat myös presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Suomen, Ruotsin ja Turkin tapaamisessa keskusteltiin Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista.

Presidentti Niinistö: Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia

Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, kertoo presidentti Sauli Niinistö lausunnossaan.

Niinistön lausunnon mukaan Natoon liittymisen konkreettisista askelista sovitaan Nato-liittolaisten kesken seuraavan kahden päivän aikana.

Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.

– Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään, presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa lausunnossa todetaan.

Ratifioinnissa tullaan toimimaan ripeästi

Kaikki lupaukset tulevat enteilemään, että jäsenmaat tulevat toimimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnissa ripeästi. Näin arvioi presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessaan Madridissa sen jälkeen, kun Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan tiistaina Madridissa.

Niinistö kuitenkin totesi, että on mahdotonta arvioida 30 maan parlamentin toimintanopeutta.

Turkki on jarruttanut Suomen liittymiskeskusteluja, mikä on seuraava vaihe Suomen ja Ruotsin matkalla Natoon.

Niinistö kuvasi Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä tiistain keskusteluja asiakokonaisuuksiltaan tiiviiksi ja tiukoiksi.

Turkki toi esiin huolensa terrorismista

Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä toukokuussa, mutta prosessissa ei ole päästy etenemään Turkin vastutuksen vuoksi.

Presidentti Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelivat tiistaina useita tunteja Suomen ja Ruotsin hakemuksista.

Niinistön lausunnossa todetaan, että menneiden viikkojen aikana Turkki on tuonut esiin huolensa terrorismin uhasta. Suomi on kaiken aikaa ottanut nämä huolet vakavasti. Lausunnossa todetaan, että Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa. Nato-jäsenenä Suomi sitoutuu täysin Naton terrorisminvastaisen työn asiakirjoihin ja politiikkoihin, siinä kerrotaan.

– Kun kehitämme terrorismin torjuntaa, asevientiä ja luovutuksia koskevaa yhteistyötämme, Suomi luonnollisesti toimii jatkossakin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Liittymiskeskusteluista odotetaan nopeita

Turkin suunnanmuutoksen jälkeen Suomi ja Ruotsi pääsevät etenemään liittymiskeskusteluihin. Niitä varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Aiemmin Nato-virkamies luonnehti keskusteluja "vihkivalojen vannomiseksi". Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa. Liittymiskeskustelujen ennakoidaan sujuvan nopeasti, päivässä tai korkeintaan kahdessa.

Keskustelujen jälkeen Suomen on määrä vastata aiekirjeellä, jolla se vahvistaa olevansa valmis sitoumuksiin. Nato-maiden suurlähettiläät allekirjoittavat sen jälkeen Suomen liittymispöytäkirjan. Silloin Suomesta tulisi Naton tarkkailijajäsen.

Jäsenyys on sen jälkeen vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla. Vaiheen on arvioitu kestävän kuukausista jopa vuoteen.

Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättäisi Natoon liittymisestä täysistunnossa.

Stoltenberg: Putin sai enemmän Natoa, rajoilleen

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen omista näkemyksistään ja vastaili myös toimittajien kysymyksiin. Hän luonnehti päätöstä historialliseksi.

Hän sanoi myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille lähtevän selvän viestin siitä, että Naton ovi on auki.

Stoltenberg viittasi Venäjän joulukuussa esittämiin vaatimuksiin niin sanotusta turvallisuussopimuksesta tai turvallisuustakuista. Kyse oli Naton itälaajentumisen rajoittumista koskevista vaatimuksista.

– Hän halusi vähemmän Natoa. Nyt hän sai enemmän Natoa, rajoilleen, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg totesi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tärkeä Suomelle, Ruotsille, Natolle ja erityisesti Baltian maille.

– Katsokaa vain karttaa ja huomaatte, että se muuttaa koko turvallisuustilanteen Baltian alueella, hän sanoi.

Hän sanoi uskovansa, että sekä Turkki, Suomi ja Ruotsi pitäytyvät yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan sitoumuksissa.

Kiitosta poliitikoilta

Keskeisiltä suomalaispoliitikoilta tuli nopeasti tyytyväisiä kommentteja uutiseen Suomen Nato-solmun avautumisesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) uudelleentviittasi presidentti Sauli Niinistön lausunnon asiasta ja lisäsi saatesanoiksi "Tärkeä askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä!".

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiitti Twitterissä, että neuvotteluissa on tehty mahtavaa työtä Niinistön johdolla. Tie jäsenyysneuvotteluihin ja sitä kautta puolustusliittoon on nyt auki, hän kirjoitti.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kiitti sekä Niinistöä että ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) erittäin hyvästä työstä.

Juttua muokattu kello 21.30, 21.48, 22.02 ja 22.21 ja 23.24