Viestikoekeskus-asiaan liittyvä entisen sotilastiedustelun päällikön Georgij Alafuzoffin rikosepäily on siirtynyt syyteharkintaan.
Alafuzoffia epäillään törkeästä palvelusrikoksesta, jonka tekoaika on yli kymmenen vuotta, 1.5.2005–8.4.2016.
Asian vahvisti keskiviikkona STT:lle apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Hän tekee syyteharkinnan ja arvioi, että siinä menee joitain viikkoja.
– Aineisto on pääosin ollut meillä jo jonkin aikaa. Toivon mukaan puhutaan mieluummin viikoista kuin kuukausista, Rappe sanoi.
Rappe ei halua tarkemmin avata rikosepäilyn sisältöä. Hän kertoi kuitenkin, että asiassa ei ole muita epäiltyjä.
Alafuzoff aloitti toukokuun 2005 alussa Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä. Hän nousi Puolustusvoimien tiedustelupäälliköksi vuonna 2007, ja vuonna 2013 hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun johtoon. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Rikoslain mukaan palvelusrikos on törkeä, jos siinä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, pyritään aiheuttamaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikos on tehty erityisen vastuunalaista tehtävää suoritettaessa. Törkeästä palvelusrikoksesta tuomitaan vankeutta enintään neljä vuotta.
Asian siirtymisestä syyteharkintaan kertoi ensin Iltalehti.
Näyttöä tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ei saatu
Tutkinta liittyy Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottuun artikkelisarjaan.
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi lehden toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, koska oikeuden mukaan artikkelissa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Tutkinnan toisessa haarassa on selvitetty epäiltyä tietovuotoa Puolustusvoimissa. Joulukuussa Rappe teki siinä Alafuzoffia koskeneen rajoittamispäätöksen epäillystä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Alafuzoffin on epäilty luovuttaneen toiselle tuomituista Helsingin Sanomien toimittajista Brysselissä joulukuussa 2014 muistitikun, joka sisälsi tietoja Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salaisista seikoista.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei asiassa olisi saatu näyttöä Alafuzoffin epäillystä turvallisuussalaisuuden tahallisesta paljastamisesta. Tuottamuksellisen, eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon, syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
HS:n joulukuussa 2014 julkaisemassa Alafuzoffin haastattelussa kerrotaan, kuinka HS:n toimittaja joutui turvajärjestelyjen vuoksi jättämään kaikki tallentavat laitteensa säilöön haastattelun ajaksi, mutta sai muistiinpanojen tekemistä varten käyttöönsä kannettavan tietokoneen. Jutussa ei sanota, miten toimittaja sai muistiinpanot mukaansa ja käytettiinkö muistitikkua mahdollisesti siihen.
STT:n tiedossa ei ole tarkempaa tapahtumakulkua, eikä sitä, epäiltiinkö Alafuzoffin luovuttaneen salassa pidettävää aineistoa tarkoituksella vai vahingossa. Sen jälkeen kun Alafuzoff siirtyi EU:n tiedustelupäälliköksi, hänellä ei olisi saanut olla Suomen sotilastiedustelulle kuuluneita asiakirjoja. Toisaalta muistitikuilta voi palauttaa näkyviin myös poistettuja tiedostoja.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.