Moni lähtee Oulusta Tampereelle, mutta jotkut myös tulevat Tampereelta Ouluun. Jälkimmäisen suunnan otti georgialainen Davit Gvetadze, joka vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa muutti vastikään pohjoiseen.
Kuten Kalevan torstainen juttu kertoo, Gvetadze on avannut Oulussa georgialaisen ravintolan. Samoissa tiloissa Pakkahuoneenkadulla toimi georgialainen ravintola aiemminkin. Näin yhden kiinnostavan ruokakulttuurin edustus kaupungissa säilyy.
Pitserioiden aiemmin täyttämän Oulun ravintolatarjonta on viime vuosina laajentunut valtavasti. Kun lukuisissa kaupungeissa maailmalla on ravintolakatuja ja -alueita, Oulussakin sellainen keskittymä jo on, juuri Pakkahuoneenkadulla.
Huomionarvoista on, että oululaisen ravintolakulttuurin laajentumisessa iso rooli on ollut maahanmuuttajilla. Ilman heitä kaupungin ravintolamaailma olisi paljon köyhempi.
Moni maahanmuuttaja on samalla luonut itsellensä työpaikan. Kyse voi olla myös siitä, että yrittäjyysperinne on monissa kulttuureissa vahvempi kuin meillä. Uskalletaan ottaa riskejä, eikä epäonnistuminen ole sellainen häpeä kuin kantaväestön joukossa.
Riskeja myös on. Matkailu- ja ravintola-alan näkymät ovat edelleen harmaat. Koronakyykkäyksestä ei ole kaikkialla päästy jaloille vieläkään. Esimerkiksi Helsingissä kaatui viime vuonna konkurssiin ennätysmäärä ravintoloita.
Osa mahdollisista asiakkaista pihistää työpaikan epävarmuuden takia, osa pysyy kotona, vaikka varaa olisi aika ajoin syödä ulkonakin. Suomessa ei esimerkiksi vietetä syntymäpäiviä ravintoloissa samaan tapaan kuin monissa muissa maissa.
Alan sisällä tehdyn barometrin mukaan runsas puolet vastaajista näkee kuitenkin alan tulevaisuuden myönteisenä. Tätä vuotta koskevissa odotuksissa erityisesti Lappi erottui vahvana alueena.
Ravintola-ala työllisti vuonna 2024 Suomessa 135 000 henkilöä. Yksittäisten ravintoloiden toiminta-aika on lyhyt, useimmiten alle viisi vuotta.
Oulussakin lopetuksista on viime ajoilta kokemuksia. Muutama kiinnostava etninen ravintola on pakannut keittoastiansa pysyvästi. Uskollinen asiakaskunta ei auta, jos tulot ja kulut eivät ole tasapainossa.
Alan luonteeseen liittyvät myös kokeilut, joista osa toimii, toiset eivät. Lopetusten takana on myös yrittäjien eläköitymisiä.
Usein tyhjiin tiloihin löytyy silti uusi yrittäjä. Moni kivijalkatila olisi Oulussa jäänyt tyhjilleen, ellei paikalle olisi tullut ruokapaikkaa tai kahvilaa. Ravintolat pitävät näin yllä kuvaa virkeästä kaupungista.
Oulua ei Suomessa tunneta ravintoloistaan. Jokin huipputunnustus, vaikkapa Michelin-tähti, tekisi hyvää koko alalle kaupungissa.
Matkailijoita ajatellen kirjo on kuitenkin hyvä. Kulttuuripääkaupunkivierailla ja muillakin tulijoilla on mahdollista valita rössypotusta Kaukoidän ja Afrikan herkkuihin.