Torstaihin asti jatkuva sotilasliitto Naton Washingtonin-huippukokous on tärkeä Suomelle, tärkeä Ukrainalle ja tärkeä Natolle itselleen. Kokouksen julkilausumattomalla asialistalla on myös aihe, josta ei kokoussaleissa käytetä virallisia puheenvuoroja: Joe Bidenin kunto.
Kokous on ensimmäinen Nato-huippukokous, jossa Suomen delegaatiota johtaa tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Jo viime kuussa Naton ulkoministerikokouksen jälkeen näytti selvältä, että Suomi on saanut läpi keskeisen tavoitteensa: Suomi ja Ruotsi ovat menossa Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevan Norfolkin yhteisoperaatiojohdon alaisuuteen.
Washingtonissa Stubb vakuutti, että näin käy. Kyse on Suomen halusta olla pohjoismaisessa ryhmässä, mutta samalla Norfolkin alaisuus tiivistäisi Suomen suhteita Yhdysvaltoihin.
Suomeen tulee näillä näkymin myös maavoimien operaatioita koko Skandinavian alueella johtava alaesikunta. Maahan myös sijoitetaan Natoon niin sanottuja eteen työnnettyjä FLF (Forward Land Forces) -joukkoja.
Suomi on näin työntymässä konkreettisemmin Naton suojan alle. Ajan riento on rajua, sille alle kolme vuotta sitten vain neljännes suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä ja koko jäsenyys oli takataskun pohjalle rypistynyt optio.
Washingtonissa Nato juhlii myös 75-vuotista taivaltaan. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, keskustelut puolustusliiton olemassaolon tarkoituksesta loppuivat Euroopassa kuin seinään. Suoraa sotilaallista uhkaa ei Natoa kohtaan nyt ole, mutta muunlaisia Venäjän hyökkäyksiä on koettu ja niihin pitää varautua.
Yhä useampi jäsenmaa on saavuttanut tavoitteen käyttää kaksi prosenttia bkt:staan puolustusmenoihin. Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, tavoitteeseen oli yltänyt kolme jäsenmaata, nyt 23.
Puolustusliiton yllä väijyväksi uhaksi on moneen kertaan mainittu Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ensi marraskuussa. Trump on arvaamaton, mutta hänen olisi nyt aiempaa vaikeampaa väittää Naton eurooppalaisia jäsenmaita Yhdysvaltain siivellä surffaaviksi vapaamatkustajiksi
Ukraina on teema, jota Nato ei voi kiertää. Nato ei ole liittokuntana Ukrainaa tukenut, mutta jäsenmaat ovat sotilasapuaan koordinoineet .
Ukrainan toivoma pikainen jäsenyys liittokunnassa sen sijaan on mahdotonta niin kauan kun sota jatkuu. Ukrainan otto jäseniksi kesken sodan tekisi Natosta sodan suoran osapuolen.
Presidentti Joe Biden näytti saaneen kadonneen energiansa takaisin kun hän vakuutti Washingtonissa, että Ukraina tulee säilymään vapaana ja itsenäisenä. "Venäjä ei voittoa vie, Ukraina voittaa", hän vakuutti.
Ylvään puheen pitää vain muuttua sanoiksi. Tervetullut tieto oli, että Yhdysvallat, Saksa, Romania ja Hollanti antavat Ukrainalle tehokkaita Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
Aikaisemminkin olisi voinut antaa, se olisi voinut pelastaa henkiä kiovalaisessa lastensairaalassa.