Leutonakin talvena osa Suomen jäänmurtajista on töissä. Valtion jäänmurtajayhtiö Arctia Oy:n mukaan Perämerellä kauppalaivoja avustavat nyt Sisu, Otso ja Kontio. Kaikki ovat tulleet pohjoiseen Helsingin Katajanokalta.
Arctian tiedotteet tuovat esiin suomalaisen jäänmurron kummallisen perusasetelman: murtajien työt ovat pääasiassa Pohjanlahdella, erityisesti Perämerellä, mutta alusten päätukikohta on Helsingissä. Kaksi monitoimimurtajaa on sijoitettu Kotkaan.
Nyt murtajat siis kulkevat pääkohteisiinsa 700 – 800 kilometriä. Kolmen murtajan siirtyminen kotilaiturista Perämerelle tietää yhteensä parin tuhannen kilometrin merimatkaa jo menosuuntaan. Kuluu aikaa ja polttoainetta, syntyy päästöjä ja kustannuksia.
Toinen vaihtoehto on, että alukset olisivat valmiina Perämeren satamissa.
Kysymys Suomen jäänmurtajien uudesta sijoittelusta nousee esiin aika ajoin. Nyt keskustelua avasi Ylen haastattelussa liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) .
Ranne korosti pohjoisten satamien merkitystä maan huoltovarmuudelle ja piti mahdollisena jäänmurtajien sijoittelua pohjoisiin rannikkokaupunkeihin. Ranne puhui "ripottelusta", mutta todennäköisesti murtajien sijoittelu kovin moneen paikkaan toisi myös ongelmia.
Toisaalta alusten siirrossa ei ole kyse yhden tai kahden vuoden asiasta, joten tarvittava infrakin ehdittäisiin rakentaa.
Kiinnostava vertailukohta tulee Ruotsissa, jossa Luulajan satama on tukikohta kuudelle jäänmurtajalle. Murtajat on loogisesti sijoitettu tärkeimmälle toiminta-alueelle.
Kemi on Ylen mukaan jo valmis tarjoamaan laituritilaa murtajille. Oulun satama toivottavasti havahtuu niin ikään. Murtajien hajautusta eri merialueille puoltavat myös turvallisuuskysymykset. Pari ohjusta Katajanokalle voisi nyt lopettaa Suomen talvimerenkulun.
Vuosien mittaan Helsinkiä on perusteltu sijoituspaikkana sataman palveluvarustuksen ohella esimerkiksi kaupunkikuvalla ja perinteillä. Jälkimmäisillä vain ei ole mitään tekemistä murtajien varsinaisen työn kannalta.
Kun murtajien sijoittelusta edellisen kerran vakavasti puhuttiin toistakymmentä vuotta sitten, Arctia kertoi suunnittelevansa alusten käyttöä Helsingissä myös turismin palveluksessa. Tästä ei ole kuulunut mitään, eikä ihme. Melko vähän eksotiikkaa olisi jäänsärkijöissä, jotka murtavat aaltoja eteläisissä avovesissä.
Yksi sopiva ajankohta murtajakaluston siirrolle pohjoiseen on vaihe, jossa murtajien uudistusohjelmaa aletaan toteuttaa. Katajanokan tyhjennys voitaisiin toteuttaa alus kerrallaan.
Keskustelu murtajakaluston sijoituspaikasta liittyy olennaisena osana arviointiin, joka koskee huoltovarmuutta ja maan pohjoisten alueiden kasvavaa strategista merkitystä. Nämä asiat esiintyvät taajaan päättäjien puheissa, mutta sanojen paino mitataan vasta siinä, miten tavoitteet siirretään teoiksi.