Kouluruuan vihaajat ovat päässeet taas vauhtiin tänä syksynä. Sama virsi soi yhtä komeasti kuin ennekin, kun Linnanmaan kampuksen uudet lounaspaikat ovat saaneet kyytiä viestintäpalvelu Jodelissa. Soraäänien kuoron yli ei ehkä ole kuultu niitä, joiden mielestä uudistus on onnistunut.
Oulun yliopiston opiskelijaravintoloiden palveluntarjoajat ovat vaihtuneet kesän aikana kilpailutuksen seurauksena. Ennen kesää opiskelijalounas maksoi kolme euroa kaikissa ravintoloissa. Tänä syksynä halvin lounas on tarjolla Sodexon opiskelijaravintoloissa, joissa annoksen hinta on vain 69 senttiä.
Halpaa ruokaa saa jonottaa, sillä Sodexon isoin kampusravintola Mustikka (entinen Lipasto) on monen opiskelijan valinta myös ravintolauudistuksen jälkeen. Eipä samaisessa ravintolassa olla ennenkään ruuhkalta säästytty. Muutama asia on kuitenkin muuttunut.
Linjastoilta on poistettu itsepalvelukassat, joiden tilalle on hankittu ihka aitoja asiakaspalvelijoita. Tämä mukavoittaa asiointia eikä ainoastaan siksi, että osa itsepalvelukassoista oli usein epäkunnossa. On hyvä, että kassalla on aina joku, joka osaa auttaa tarpeen tullen. Nykyään saa arvostaa myös suomenkielistä palvelua.
Henkilökuntaa näyttää vain puuttuvan toisaalla, kun ruuhka-aikana astianpalautuksen tarjotinpinot keikkuvat korkealla ja linjaston haarukat tai servetit ovat jatkuvasti loppu. Syntyy vaikutelma, että kukaan ei ota vastuuta ruokailuvälineiden hoitamisesta tai että siihen ei ole kohdistettu tarpeeksi työvoimaa. Ruuhka-ajan ulkopuolella ravintola näyttää kuitenkin pyörivän moitteettomasti.
Nämä ovat vain pieniä tekijöitä itse myytävän tuotteen rinnalla. Opiskelijoiden odotukset kouluruuasta ovat liian korkealla, jos he kuvittelevat saavansa lounaslinjastolta kotiruuan tasoista murkinaa. Kampuksen isoimman ravintolan asiakasvolyymi saattaa olla kaikille maistuvan ja tasaisesti laadukkaan ruuan kanssa jopa mahdoton yhtälö.
Siksi uusi lounaspaikka yllätti minut. Suomen halvin opiskelijalounas on hintaansa nähden loistava. Minusta se on jopa edeltäjäänsä parempi.
Makuasioista on turha kiistellä. Tosiasia on kuitenkin se, että lounas on monipuolistunut. Kaikentyyppisiä valmispyöryköitä löytyi ennen kiusallisen usein ruokalistoilta, mutta tänä syksynä en ole joutunut tyytymään sellaisiin vielä kertaakaan. Lisäksi tarjolla on kolme lounasvaihtoehtoa, eli liha-, kasvis- tai keittolounas.
Ravintolauudistus on kaiken kaikkiaan onnistunut. Ehkä tiskivuoretkin ovat ohimenevä ilmiö, joka johtuu kokemuksen puutteesta. Ruuhkasta päätellen uusi lounas näyttää maistuvan, ja se sopii monen lompakolle.
Elli Salonen
Oulu