Showpaini: Näin yli­opis­to­tut­ki­jas­ta kuo­riu­tuu yli­voi­mai­nen Va­lio­yk­si­lö

Sää: Kolea kesäsää vaihtuu ensi vii­kol­la läm­pi­mään

Huumeet: Kier­sim­me aut­ta­jien kanssa huu­mei­den käyt­tö­pai­kat Oulun kes­kus­tas­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Suo­mel­la puut­tei­ta Venäjän tul­kit­se­mi­ses­sa – Natoon olisi pitänyt liittyä vii­meis­tään 2010-lu­vul­la, jolloin Suomen tur­val­li­suus­ti­lan­ne heik­ke­ni

Suomen suhde Nato-jäsenyyteen on tuonut esiin puutteita Venäjän tulkitsemisessa.

Natoon olisi pitänyt liittyä viimeistään 2010-luvulla, jolloin Suomen turvallisuustilanne heikkeni. Venäjän etupiiriajatteluun perustuva voimankäyttö lisääntyi, mitä ilmensivät erityisesti Krimin valtaus (2014) ja Itä-Ukrainan sodan alku. Lisäksi Venäjän kyberhyökkäykset ja muu hybridivaikuttaminen alkoivat lisääntyä. Silloin Nato-jäsenyys ei kuitenkaan saanut kannatusta Suomen valtiojohdolta eikä kansanedustajien enemmistöltä.

"Suomen tuleva Nato-jäsenyys on pitkän aikavälin ratkaisu."

Venäjän hyökkäys Ukrainaan (24.2.2022) näytti yllättäneen Suomen valtiojohdon ja kansanedustajat. Kuitenkin hyökkäystä voitiin pitää todennäköisenä viimeistään pari kuukautta aikaisemmin joulukuussa, kun Nato oli odotetusti torjunut Venäjän vaatimukset Naton itälaajenemisen pysäyttämisestä.

Venäjä oli ajautunut nurkkaan ja näytti siltä, että se pelasi aikaa hyökkäyksen järjestelyihin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.