Nallikari: Golf-kent­tä pul­lah­ti pois Hie­ta­saa­ren suun­ni­tel­mas­ta

Nuoret: Tik­to­kin suosio uu­tis­läh­tee­nä kasvaa no­peas­ti, mutta saa ou­lu­lais­nuo­ril­ta myös kri­tiik­kiä

Luitko jo tämän: Vie­rai­lim­me per­heen­äi­ti Marika Fin­ger­roo­sin luona ja saimme sek­si­le­lu-esit­te­lyn

Tilaajille

Suo­ma­lais­ten toive vah­vem­mas­ta pre­si­den­tis­tä to­teu­tuu – Kaksi po­li­tii­kan muu­tos­ta johtaa siihen, että pre­si­den­til­le tulee ny­kyis­tä enemmän pää­tet­tä­vää

Koko 2000-luvun alun kasvoi niiden suomalaisten määrä, joiden mielestä presidentillä on liian vähän valtaa. Näin ajattelevat etenkin nuoret, jotka eivät ole eläneet Urho Kekkosen sisäpoliittisen mestaroinnin aikaa. Perustuslakiin ja valtion johtajien vallanjakoon perehtynyt valtio-opin professori Heikki Paloheimo arvioi, että presidentin painoarvo politiikassa kasvaa nyt vauhdilla – ja seuraavan presidentin ensimmäisellä kaudella kehitys jatkuu.

Valtio-opin emeritusprofessori ja nykyisen vuoden 2000 perustuslain asiantuntija Heikki Paloheimo kertoo kuulleensa kevään mittaan monelta, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei enää kevään 2023 eduskuntavaaleissa olisi kovin tärkeää, kun Nato-jäsenyyshakemus on nyt jo jätetty.

Hänestä se on väärä tilannearvio. Paloheimon mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee Nato-jäsenyyden ja etenkin EU:n yhteisen Venäjä-politiikan kautta keskeinen eduskuntavaalien teema.

Samalla monen suomalaisen kaipuu entistä vahvempaan presidentin valtaan toteutuu ilman, että perustuslain vallanjakopykäliin tarvitsee kajota.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.