Valtio-opin emeritusprofessori ja nykyisen vuoden 2000 perustuslain asiantuntija Heikki Paloheimo kertoo kuulleensa kevään mittaan monelta, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei enää kevään 2023 eduskuntavaaleissa olisi kovin tärkeää, kun Nato-jäsenyyshakemus on nyt jo jätetty.
Hänestä se on väärä tilannearvio. Paloheimon mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee Nato-jäsenyyden ja etenkin EU:n yhteisen Venäjä-politiikan kautta keskeinen eduskuntavaalien teema.
Samalla monen suomalaisen kaipuu entistä vahvempaan presidentin valtaan toteutuu ilman, että perustuslain vallanjakopykäliin tarvitsee kajota.
Nato-asioiden on selvästi todettu kuuluvan presidentille. Euroopan unionissa käsitellään nyt ja lähivuosinakin yhä enemmän asioita, jotka kuuluvat Suomessa presidentin tontille. Näin presidentin painoarvo poliittisena toimijana kasvaa.
– Millä tavalla Suomi alkaa sovittautua Nato-jäsenyyteen? Se virittää eduskuntavaaleissa varmaan jonkin verran myös erilaisia kannanottoja puolueiden välille.