Taloudellinen suhdanne on hankala. Valtiontalouden osalta velkaantuminen jatkuu 10 miljardin euron tasolla, josta noin kolmasosa on korkomenoja. Valtion tulot pienenevät, mutta samaan aikaan menot kasvavat. Meillä on siis liikkuva maali. Kahden vaalikauden aikana tapahtuva talouden sopeuttaminen vaatisi siis lisää valtion verotuloja tai pienempiä julkisia menoja.
Periaatteessa valtion verotulojen kasvattaminen voidaan tehdä ainakin kahdella tavalla. Joko nostetaan veroprosentteja, luodaan uusia veroja tai sitten lisätään talouden toimeliaisuutta esimerkiksi investoinneilla tai kulutuksen kasvun kautta.
Suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan ensi vuonna. Viime vuosina suomalaisten ostovoima on ollut koetuksella. Inflaation kiihtyminen, korkeampi hintataso ja korkojen nousu ovat syöneet palkansaajan ostovoimaa. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on tänä vuonna lähes kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Tätä tilannetta siis korjataan.
Erityisesti liikkumisen verotuksen keventäminen on askel oikeaan suuntaan. Monille suomalaisille korkeat liikkumisen kustannukset ovat este työpaikan vastaanottamiselle tai työssäkäynnille. Tämä on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet voivat olla pitkiä ja julkisen liikenteen vaihtoehdot rajallisia.
Lisäksi ansiotuloveron kevennys työtulovähennystä kasvattamalla keventää työn verotusta ja palkansaajan käteen jää enemmän rahaa. Ostovoima vahvistuu. Tämä toivottavasti näkyy kansantalouden kasvuna, kun yksityistä kulutusta ylläpidetään.
Toinen keino kohentaa valtiontaloutta olisi pienentää julkisia menoja. Tämä voidaan tehdä ainakin kahdella tavalla. Palveluiden supistus ja etuisuuksien karsinta tai sitten siten, että kansalaiset käyttäisivät vähemmän julkisia palveluita.
Luonnollisesti kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ovat ikävämpiä toteuttaa. Jos säästöä tulisi sillä, että kansalaiset olisivat paremmassa kunnossa ja terveempiä, voisi hyvinvointialueiden taloustilanne parantua. Pienetkin asiat lisäävät hyvinvointia huomattavasti. Huoltoaseman aamuparlamenttiin kokoontuminen ja tuttujen tapaaminen, päiväkodin tai koulupäivän jälkeen pieni ulkoilu urheilukentällä tai uudessa puistossa, päivittäinen kävelylenkki. Tapoja on monia. Tärkeintä on lähteä liikkeelle.
Näiden lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Investointeja koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Vain siten Pohjois-Suomi voi jatkaa kasvuaan.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.