Suomen liittymisestä Natoon on kulunut vuosi ja kahdeksan kuukautta. Kansan nihkeät näkemykset länsiliittoutumasta muuttuivat tunnetusti muutamassa yössä sen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainan rajan yli helmikuussa 2022.
Parinkymmenen prosentin kannatus jäsenyydelle vuonna 2021 oli keväällä 2022 vaihtunut 70 prosenttiin.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) keskiviikkona julkistamassa mielipidetutkimuksessa Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu nyt myönteisesti 82 prosenttia kansalaisista.
Vuoden takaiseen verrattuna lukema on kuitenkin valunut alaspäin. Tuolloin myönteisesti suhtautuvien osuus oli 88 prosenttia.
Kyse voi yksinkertaisesti olla jäsenyyden arkipäiväistymisestä. Suurin riemu liittokunnan suojaan pääsystä meni jo.
Myönteisten arvioiden loiva lasku ei toisaalta näy kielteisten arvioiden kasvuna. Se lukema on kahdessa aiemmassakin MTS-mittauksessa ollut kymmenen prosentin tuntumassa. Odotetusti Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvia on eniten vasemmistoliittolaisissa (29 %), yllättävästi toiseksi eniten perussuomalaisissa (17 %).
Sitäkin voi kysyä, estääkö huippusuopea suhtautuminen sotilasliittoon näkemästä siihen liittyviä rasitteita. Näistä ei ole meillä liikaa keskusteltu.
Nato-jäsenyyden kustannukset Suomelle eivät ole vähäiset. Ne ovat vähintään satoja miljoonia euroja, ehkä jopa miljardiluokkaa. Näin arvioi taannoin Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Juho-Matti Paavola.
Samaan aikaan meillä puhutaan puolustusmäärärahojen nostosta edelleen. Painetta luo Venäjän turvallisuusuhka. Ylen kyselyssä huomattava osa kansanedustajista näyttää olevan valmis nostamaan Suomen puolustusmenot jopa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Nyt ollaan Naton edellyttämän kahden prosentin tuntumassa.
Vähemmän puheena olleita kysymyksiä Naton tuomista taakoista availi äskettäin Kalevan haastattelussa prikaatikenraati (evp) Juha Pyykönen. Hänen mielestään Suomen Natolle antama mielikuva on nyt, että pyytäkää mitä vain, me teemme. Lupausten hinta selviää ehkä myöhemmin.
Pyykönenkään ei asettunut näitä vastuita vastaan, sillä kyse on turvallisuudestamme. Hän kuitenkin toivoi, että Natosta keskusteltaisiin avoimesti, "diskuteerattaisiin" niin kuin ruotsalaiset tekevät.
Kaikkiaan jäsenyyden hinnan ja muiden taakkojen kokonaisarviointi on urakka, jossa on vaikea selvittää tarkkaa totuutta. Esimerkiksi Naton tuomalla vakaudella ja turvalla on myös taloudellinen arvonsa.
Tiedossa ei ole, missä määrin Suomen Nato-jäsenyys vauhditti Googlen aikeita tehdä jätti-investoinnit Muhokselle ja Kajaanin Otanmäkeen, mutta ainakaan miinusmerkkinen tuo vaikutus ei ole.
Ja kovinkin kustannuksin turvattu rauha tulee aina sotaa halvemmaksi.