Alle puolet yli 20-vuotiaista suomalaisnaisista ja -miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
Riittävästi liikkuvia aikuisia miehiä on 45 prosenttia kaikista. Naisten joukossa suositusten mukaan liikkuvia on 28 prosenttia. Tulokset selviävät torstaina julkistetusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimuksesta. Siihen vastasi noin 28 000 suomalaista viime vuoden syksyn ja kuluvan vuoden kevään aikana.
Terveysliikuntasuositus koskee kaikkea liikkumista. Sen täyttää, jos liikkuu vähintään 2,5 tuntia niin, että sydämen syke kokoaa tai tunnin ja vartin ajan niin, että hengästyy. Suositukseen kuuluu myös lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään kahdesti viikossa.
Suosituksen mukaiseen liikuntamäärään pääseminen ei edellytä huikeita liikuntaponnisteluja. Työmatkansa jalan tai polkupyörällä kulkeva yltää tavoitteeseen helposti, eikä 2,5 tunnin liikunta-annoksen kerääminen viikossa ole muillekaan mahdotonta. Se on vähemmän kuin aika, jonka suuri osa suomalaisista käyttää ruudun äärellä vapaa-aikanaan joka päivä.
Lähes puolet miehistä ja yli kolmasosa naisista juuttuu vapaa-ajallaan ruudun ääreen yli kolmeksi tunniksi joka päivä. Kiireistä vaihetta elämässään läpikäyvät 40-54 -vuotiaat viettävät aikaansa ruudun taikapiirissä muita ikäryhmiä vähemmän.
Siitä huolimatta he nukkuvat liian vähän. Lähes yksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta 40-54 -vuotiaasta kertoo nukkuvansa liian vähän. Riittämättömäksi unensa kokevien määrä on kasvanut.
Jokainen suomalainen on takuuvarmasti tietoinen liikunnan, unen ja oikean ravinnon merkityksestä terveydelle. Siitä huolimatta muutokset tapahtuvat hitaasti.
Muutoksia kuitenkin tapahtuu. THL:n uunituoreiden tulosten mukaan liikuntasuosituksen mukainen liikkuminen on miehillä kokonaisuutena lisääntynyt. Naisilla sen määrä on pysynyt ennallaan.
Kaikki muutokset eivät ole myönteisiä. Vastausten mukaan riittämättömäksi koettu uni on yleistä ja se on yleistynyt entisestään.
Hyvinvointialueet eri puolilla maata kamppailevat synkkien talousnäkymien kanssa. Terveydenhoitojärjestelmä on kriisissä, sairaaloiden hoitojonot kasvavat eikä hoitajia ja lääkäreitä ole riittävästi.
Riittävä liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat mainio ja kustannustehokas keino edistää terveyttä. Mitä terveempää väki on, sitä enemmän se helpottaa terveydenhuoltojärjestelmän kuormaa ja säästää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Hallitusohjelmassa on haettu keinoja edistää suomalaisten liikkumista. Liikuntamahdollisuuksia on tarjolla ja niitä tulee lisää. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin aina yksilön valinnasta. Vastuu omasta terveydestä ja sen ylläpidosta kuuluu itselle. Samaan osoitteeseen koituu myös hyöty siitä.