Sähkön hinta: OSS myy sähköä alen­nuk­sel­la – mutta vain jä­se­nil­leen

Teollisuus: Yli­kii­min­gis­sä toimiva Conlog sai jät­ti­kau­pat Puo­lus­tus­voi­mil­ta

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

STM: Ko­ro­na­tar­tun­nat voivat li­sään­tyä jälleen syk­syl­lä – Sai­raa­la­paik­ko­jen li­sää­mi­nen en­si­si­jai­nen keino seu­raa­viin aal­toi­hin va­rau­tu­mi­ses­sa

Sosiaali- ja terveysministeriön kokoama työryhmä selvitti, miten mahdollisiin tuleviin korona-aaltoihin pitäisi varautua.

Pohjois-Suomessa koronapotilaat eivät kuormita sairaanhoitoa merkittävästi tällä hetkellä. Valtakunnallisesti koronatilanteen oletetaan huononevan syksyllä, jolloin tilanne voi olla tartuntojen osalta samankaltainen kuin keväällä. Näin kerrottiin tiistaina sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa.

Ministeriö asetti helmikuussa työryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien varautumista seuraaviin epidemia-aaltoihin. Selvityksessä keskityttiin erityisesti tulevaan syksyyn.

Työryhmä kuuli selvityksen aikana noin viittäkymmentä asiantuntijaa sosiaali- ja terveysalalta. Loppuraporttiin työtyhmä koosti 54 toimenpide-ehdotusta koronaepidemian mahdollisiin seuraaviin aaltoihin varautumista varten.

Raportin mukaan Suomessa on toimittu pandemian aikana pääsääntöisesti hyvin, vaikka päätöksiä on jouduttu tekemään yllättävissä tilanteissa.

Hoitovelka ja henkilöstöpula seuraavien aaltojen haasteena

Työryhmässä mukana olleen Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan koronan vaikutus koko hyvinvointijärjestelmään on ollut merkittävä.

– Koronatestauksen ja -rokotusten järjestäminen on vaatinut ylimääräistä työtä sote-alan työntekijöiltä. Pandemian aikana on syntynyt hoitovelkaa, jota pitäisi seuraavien korona-aaltojen aikana välttää.

Työryhmän puheenjohtaja, sairaalaneuvos Rauno Ihalainen korostaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tilannekuvan tärkeyttä. Kattava tilannekuva auttaa päättäjiä tekemään tilanteeseen sopivia päätöksiä.

Tilannekuvaan pitäisi sisällyttää rajoitustoimien vaikutukset haavoittuvimpiin väestöryhmiin. Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kielteisesti erityisesti lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin.

Sairaalapaikkoja tarvitaan lisää

Työryhmän mukaan seuraavissa aalloissa sairaalapaikkoja pitäisi varata 800–1000 koronapotilaan tarpeisiin hoitovelkaa lisäämättä. Tällä hetkellä koronapotilaita on sairaalahoidossa noin 600.

Hoitajapulan ja joukkoirtisanoutumisten uhan takia hoitovelkaa voi olla vaikeaa välttää, mutta työryhmä korosti lyhyen aikavälin ratkaisuksi tehokkaampaa ennakointia.