Oulun yliopisto: Opis­ke­li­jat ovat jou­tu­neet asiat­to­man pai­nos­tuk­sen koh­teek­si kam­pus­kes­kus­te­lus­sa

Nuoret: Fawad Nazari on ko­ke­mu­sa­sian­tun­ti­ja, joka auttaa haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa olevia nuoria

Kadonneet: Oulun po­lii­sin mukaan etsitty vanhus löytyy joskus jopa 100 ki­lo­met­rin päästä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

STM ja THL: Ko­ro­na­epi­de­mia on ta­saan­tu­nut ja tar­tun­ta­lu­vut ovat las­kus­sa – sai­raa­la­hoi­don tarve vielä suurta

Rekisteröityjen tartuntojen lukumäärä on edelleen todellisten tartuntojen määrää huomattavasti pienempi. Lisäksi alueellinen vaihtelu on suurta.

Helsinki

Suomessa rekisteröityjen koronavirustartuntojen määrä on laskussa, ja myös koronaviruksen ilmaantuvuus viimeisen kahden viikon ajalta on laskenut koko maassa. Asiasta kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Otto Helve THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) viikoittaisessa koronatilannekatsauksessa.

Rekisteröityjen tartuntojen lukumäärä on edelleen todellisten tartuntojen määrää huomattavasti pienempi. Lisäksi alueellinen vaihtelu on suurta.

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki lisäsi, että ilmaantuvuusluvut eivät anna tarkkaa kuvaa tartuntojen määrästä. Jätevesiseurannassa koronaa havaitaan edelleen korkealla tasolla. Viimeisen viiden mittauskerran perusteella taso on kääntynyt laskuun vain Helsingissä, muilla mittauspaikkakunnilla taso noussut tai pysynyt tasaisena.

– Helsingissä on useampia signaaleja siitä että epidemian huippu saavutettu, Voipio-Pulkki sanoi.

Omikronaallon huippu näyttää tasaantuneen

Voipio-Pulkin mukaan koronaepidemia on yleisesti tasaantunut ja myös omikronaallon huippu vaikuttaa tasaantuvan. Käännettä nopeaan laskusuuntaan ei ainakaan vielä näy.

– Omikronaallon huippu näyttää tasaantuvan, mutta koko Suomi on edelleen voimakkaan väestöleviämisen aluetta. Sairaalahoidon kuormitus on vakaata ja taudinkuva vaikuttaa aiempaa lievemmältä, hän sanoi.

Tartuntoihin liittyviä kuolemia oli keskiviikkoon mennessä raportoitu yhteensä 2 242. Viimeisen kahden viikon aikana ilmoitettiin yhteensä 230 koronaan liittyvää kuolemaa. Tammikuussa 2022 menehtyneistä 86 prosenttia oli yli 70-vuotiaita ja 63 prosenttia yli 80-vuotiaita.

Myös sairaalahoidon tarve on vielä suurta.

Voipio-Pulkin mukaan tehohoidon tarve on puolittunut alkuvuodesta mutta pysynyt samana kuin edellisellä viikolla. Noin 13 prosenttia Suomen tehohoitopotilaista on hoidossa koronataudin takia.

Vuodeosastohoidon kuormitus ei ole laskenut, mutta huomattava osa koronapositiivista on oheislöydöksiä.

THL:n Helveen mukaan ensisijaisesti muusta syystä erikoissairaanhoidossa on noin 30 prosenttia koronapotilaista.

Rokotteet suojaavat erittäin hyvin

Tilannekatsauksessa muistutettiin jälleen, että koronarokotteet suojaavat erittäin hyvin erikoissairaanhoidolta ja kuolemalta. Riski koronan vuoksi erikoissairaanhoitoon joutumisesta ja kuolemasta on huomattavan paljon suurempi rokottamattomilla kuin rokotetuilla.

Voipio-Pulkin mukaan rokottamattomat päätyivät tammikuun aikana tartunnan takia erikoissairaanhoitoon 7,4 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 12 kertaa todennäköisemmin kuin vähintään kaksi kertaa rokotetut.

Rokotukset suojaavat STM:n ja THL:n mukaan erittäin hyvin vakavalta tautimuodolta myös iäkkäitä ja riskiryhmiin kuuluvia. Tehohoidossa olevista 30 potilaasta 73 prosenttia oli hoidossa koronan aiheuttaman taudin vuoksi.

Kukin työpaikka päättää itse lähityöstä

Etätyösuosituksesta luovutaan helmikuun lopulla. VM:n osastopäällikkö Juha Sarkion mukaan siitä lähtien kussakin työpaikassa päätetään, mikä on paras yhdistelmä lähityötä ja etätyötä.

– Lähi- ja etätyön yhteensovittaminen tapahtuu työpaikkatasolla ja se tehdään riskiarvion perusteella ja tukeutuen viranomaisten arvioihin, Sarkio sanoi.

Työpaikoilla on yhä tärkeää senkin jälkeen noudattaa terveysturvallisuutta ja hyvää hygieniaa, hän sanoi.

Tiedotustilaisuudessa ei selvinnyt, kuinka rajoitusten purkamisen kanssa edetään tulevina viikkoina.

– Virusta liikkuu edelleen hyvin paljon väestössä ja tietynlainen varovaisuus on paikallaan. Pitää katsoa millä tavalla vapaus voidaan turvata ja vain aivan välttämättömissä tilanteissa käyttää rajoituksia, Voipio-Pulkki sanoi.