Pohjois-Pohjanmaalla on viime kuukaudet jännitetty kahden suuren investoinnin kohtaloa: SSAB:n Raahen-tehtaan uudistusta ja Googlen datakeskuksen tuloa Muhokselle.
Kummastakin saatiin tiistaina lisätietoa.
SSAB-uutinen oli kuin kansansadusta, jossa hiiri ompeli kissalle takkia. Sitä ei tullut, tuli kukkaro. Raaheen ei rakennetta kokonaan uutta terästehdasta, vaan vanhaa uudistetaan.
Kukkarokin tuo rahaa. Se ei tuo useaa miljardia, kuten toivottiin, mutta useita satoja miljoonia kuitenkin.
Uudistaminen alkaa sen jälkeen kun Luulajaan rakennettava uusi tehdas on valmis, aikaisintaan ehkä vuonna 2030. Lopullinen investointipäätös tehdään myöhemmin.
Raaheen ei siis tule valtavaa uuden tehtaan rakentajien joukkoa, ja uudistetulla tehtaalla on tulevaisuudessa töissä vähemmän väkeä kuin nyt. Pilven hopeareunus on se, että SSAB kuitenkin uskoo raahelaisten kykyyn tuottaa terästä.
Se on prosessin aikana tullut selväksi, että Suomen valtion 8,3 prosentin osuus SSAB:n äänivallasta ei riitä päätösten vääntämiseen Suomen eduksi. Ruotsalaisyhtiö katsoo ensin Ruotsiin.
Tiistaina Suomen päättäjien syliin kaatui samalla kysymys Raahen-tehtaan päästöistä. Valokaariteknologian käyttöönotto Raahessa vähentää kyllä päästöjä mutta ei samassa mitassa kuin kokonaan uusi tehdas olisi tehnyt. Tällä hetkellä Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde.
Googlen mahdollista tuloa Muhokselle ja Kajaaniin sivusi tiistaina julkistettu Datakeskusten kansallinen tiekartta -raportti. Sen tekijä, Elisan entinen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila perää Suomeen "korkean lisäarvon datakeskuksia".
Datakeskukset lisäävät sähkön kulutusta voimakkaasti, mikä nostaa tavallisten kuluttajien sähkölaskua. Lääkkeeksi Mattila esittää, että keskusten pitäisi pystyä tasapainottamaan sähköjärjestelmää joko vähentämällä kulutusta sähkön tarjonnan pullonkaulatilanteissa tai tuottamalla itse varavoimaa hintapiikkien torjumiseksi.
Epäselväksi jää, miten datakeskukset saadaan talkoisiin mukaan. Yhtenä vipuvartena voi olla se tukimalli, jonka hallitus aikoo datakeskusinvestoinneille laatia.
Google esitti Suomen valtiolle viime huhtikuussa vain heikosti peitellyn uhkauksen, jossa muistettiin, ettei yritys ei ole vielä tehnyt investointipäätöksiä Kajaaniin eikä Muhokselle. Varoituksen takana oli hallituksen suunnitelma poistaa datakeskusten sähköveron huojennus.
Yhtiö muistutti, että investointipäätösten tärkeimpiä perusteita ovat sääntelyn vakaus ja ennustettavat toimintaolosuhteet.
Nyt voi olettaa, että Suomen velkainen valtio tulee veroasiassa vastaan yritystä, jonka emoyhtiön markkina-arvo oli keskiviikkona 3 300 miljardia dollaria. Hallituksen nöyrtyminen saattaa taata uusia työpaikkoja ja edullista kaukolämpöä Muhokselle, hyvässä lykyssä muuallekin Oulun seudulle.