Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Sote-pal­ve­luis­sa on tilaa myös pie­nil­le yri­tyk­sil­le

Pohde vastaa alueellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Järjestämistapojen valintaa ohjaavat strategia, järjestämissuunnitelma ja talousarvio. Tuottamisen tavat päätetään hankintasuunnitelmissa. Omaa tuotantoa täydentävien ostopalvelujen suuruus 2023 oli noin 410 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueuudistus ei ole päästänyt yrityksiäkään helpolla. Pohde on joutunut perkaamaan sille siirtyneitä sopimuksia, karsimaan päällekkäisyyksiä sekä kilpailuttamaan palveluja uudelleen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta korostaen.

Pohjois-Pohjanmaalla sote- alan palveluntuottajia on 2 983, niistä sosiaalihuollossa on 337 ja terveydenhuollossa 2 646 kappaletta. Yksityisiä elinkeinoharjoittajia näissä on 2 257 ja yhtiömuotoisia yrittäjiä on 726.  Pohde on tehnyt hankintasopimuksia sote-palveluista noin tuhat kappaletta.

Valtaosa yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä. Yksityisellä sote-sektorilla työskentelee alueellamme (yksinyrittäjät mukana) yli 10 000 työntekijää. Elinvoiman ja työllistämisen kannalta tämä on tärkeä huomioida.

Tuottamistavat vaihtelevat palveluittain ja alueittain. Osassa ostot ovat huomattavan laajoja, koska omaa tuotantoa ei ole. Näin on esimerkiksi lastensuojelun laitospalveluissa.

Osassa tuotanto on keskittynyt muutamalle isolle toimijalle. Työikäisten palveluissa, josta esimerkkinä mielenterveys- ja päihdepalvelut, on tuotanto keskittynyttä. Oman tuotannon vahventaminen edellyttäisi tilainvestointeja.

Ikäihmisten palveluissa kotihoitoa tuottavat useat pienet toimijat. Yksityiset tuottajat keskittyvät taajamiin ja omaa tuotantoa on alueilla, joissa ei ole yksityistä palvelutuotantoa. Järjestämisvastuun velvoittavuus näkyy tässä.

Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluissa, jossa on kyse pitkäaikaisesta ja subjektiiviseen oikeuteen kuuluvasta asumistarpeesta, nykyinen tuotantorakenne on peritty kuntapohjaiselta järjestelmältä. Riittämätön oma tuotanto ja tuotannon keskittyminen muutamalle yksityiselle toimijalle on leimaa antavaa.

Osassa palveluiden tuottajia on runsaasti ja kilpailu voi olla tiukkaakin. Esimerkiksi sairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelutuottajia on paljon. Vaihtoehtoisia kilpailuttamisen tapoja voisi pilotoida, jotta hinta- ja/tai laatukriteerit saavuttaisivat optimaalisen tasapainon.

"Kilpailu hillitsee kustannusten kasvua ja parantaa palvelujen laatua. Tervettä monituottajuutta tarvitaan."

Omat haasteensa pienille yrityksille on tuonut pakollinen valvontaviranomaisten Soteri-rekisteri. Tätä menettelyä on tarpeen nopeuttaa, keventää ja käsittelymaksuja on kohtuullistettava.

Kotitalousvähennyksen muutokset, arvonlisäveron korotukset ja vähäisen liiketoiminnan rajan nosto tuovat haasteita pienyrittäjän arkeen. Yritykset tarvitsevat ennustettavaa toimintaympäristöä.

Hyvinvointialueille ei saa muodostua monopolisoituja markkinoita. Hankintojen osittaminen, markkinavuoropuhelut, selkeät hankintakriteerit ja kilpailutuksiin osallistuminen ryhmittyminä luovat pienille yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Kilpailu hillitsee kustannusten kasvua ja parantaa palvelujen laatua. Tervettä monituottajuutta tarvitaan.

Maire Mäki

aluevaltuutettu (sd), Oulu