So­ta­ri­kos­oi­keu­den­käyn­ti ve­nä­läi­sen Voislav Tor­de­nin syyt­teis­tä päättyi – "Ran­gais­tus ei voi olla mikään muu kuin elin­kau­ti­nen", syyt­tä­jä sanoo

Helsingin hovioikeuden on määrä antaa tuomionsa toukokuun loppuun mennessä.

Venäläinen Voislav Torden ja asianajaja Heikki Lampela (oik.) Helsingin hovioikeudessa. Syyttäjät vaativat Tordenille edelleen elinkautista.
Venäläinen Voislav Torden ja asianajaja Heikki Lampela (oik.) Helsingin hovioikeudessa. Syyttäjät vaativat Tordenille edelleen elinkautista.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Oikeudenkäynti Itä-Ukrainassa syyskuussa 2014 tapahtuneista epäillyistä sotarikoksista päättyi maanantaina Helsingin hovioikeudessa.

Aiemmin käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeuteen tuomittu venäläinen Voislav Torden pysyy edelleen vangittuna. Helsingin käräjäoikeus luki viime maaliskuussa Tordenin syyksi neljä sotarikosta. Hän kiistää kaikki syytteet.

Syyttäjät vaativat Tordenille edelleen elinkautista.

– Rangaistus ei voi olla mikään muu kuin elinkautinen, erikoissyyttäjä Lilja Limingoja sanoi loppulausunnossaan.

Syytteissä on kyse Luhanskin alueella syyskuussa 2014 tehdystä väijytyksestä ja sen jälkeisistä tapahtumista, joissa tapettiin 22 ukrainalaissotilasta.

Limingoja sanoi syyttäjien lähtevän siitä, että Itä-Ukrainassa jo oli tuolloin käynnissä kansainvälinen selkkaus. Siitä osoittaa syyttäjien mukaan muun muassa Venäjän lipun esittely paikalla kuvatulla videolla.

Puolustuksen näkemyksen mukaan näin ei olisi, vaan kyse olisi valtion sisäisestä "veli veljeä vastaan" -asetelmasta.

Syyttäjä: Aseistautunut konekiväärillä

Käräjäoikeuden mukaan Torden kuului tapahtuma-aikaan Rusitsh-taistelijaryhmään ja Rusitsh osallistui aseelliseen hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan.

Oikeuden mukaan näyttämättä kuitenkin jäi, että juuri Rusitsh oli väijytyksen takana. Paikalla oli oikeuden mukaan muitakin joukkoja. Näin käräjäoikeus hylkäsi väijytystä ja tulitusta koskevan syytekohdan.

Syyttäjien mukaan Torden oli tarkastuspisteellä, kun ukrainalaisen Aidar-pataljoonan ajoneuvot tuhottiin.

– Tordenin ehkä keskeisin väite on, että ei ole lainkaan osallistunut väijytykseen tai taisteluun – mutta todisteena olevilla videoilla voidaan todeta, että Torden on aseistautunut konekiväärillä ja osallistuu taisteluun, toinen syyttäjistä Matias Londen sanoi.

Puolustuksen mukaan Torden tai Rusitsh eivät tuhonneet ukrainalaisten ajoneuvoja. Asianajaja Heikki Lampela sanoi, että Torden oli tuolloin kauempana eikä ampunut konekiväärillä.

– Tarkastuspiste on ollut muiden ryhmien haltuun ottama ja heillä oli määräysvalta. Torden tuli paikalle hetkeä ennen tulikosketusta, Lampela sanoi.

Puolustus: Videolla ei puhu Torden

Käräjäoikeus tuomitsi Tordenin siitä, että Rusitsh-sotilaat ampuivat väijytyksen ja tulituksen jälkeen yhden ukrainalaissotilaan. Syyttäjän mukaan tapettuja ukrainalaisia oli neljä, mutta käräjäoikeuden mukaan vain yhden osalta oli riittävä näyttö.

Puolustus kyseenalaisti syyttäjien näytön sotilaan ampumisesta.

– Torden ei ole yksikään videolla olevista kymmenestä puhujasta. Hän ei siis ole voinut antaa käskyä armonlaukauksen suorittamisesta, Lampela sanoi.

Torden tuomittiin käräjäoikeudessa myös muun muassa syytekohdista, jotka koskivat haavoittuneen ukrainalaissotilaan silpomista ja kaatuneesta sotilaasta otettujen halventavien kuvien levittämistä.

Torden saapui Venäjältä Suomeen heinäkuussa 2023 autolla Vaalimaan kautta. Pian rajanylityksen jälkeen rajavartija selvitti, että mies oli aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovski ja että tällä oli koko Schengen-aluetta koskeva maahantulokielto.

Seuraavana päivänä Tordenin oli tarkoitus nousta Helsinki-Vantaalta lähtevälle Nizzan-lennolle, mutta hänet otettiin kiinni lentoasemalla.

Oikeudenkäynti käydään Suomessa, sillä sotarikoksissa on kyse kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Ilmoita asiavirheestä