Kolumni: Sanna Marinin katse Ir­pi­nis­sä kertoi kaiken

Koti: Monille ou­lu­lai­sil­le tutun Markus H. Kor­ho­sen kult­tuu­ri­ko­ti rönsyää tu­han­sia esi­nei­tä

Sota Eu­roo­pas­sa sai koo­mik­ko Iikka Kiven ha­lua­maan ta­kai­sin re­ser­viin – Tois­tai­sek­si paluun estää la­ki­py­kä­lä

Ukrainan sota muovasi kempeleläisen Iikka Kiven käsitystä pasifismista – "Sota on väärin, mutta rauhaa täytyy joskus puolustaa aseinkin."

Oulu
Suomen sotahistoria ja Ukrainan tilanne herätti Iikka Kiven ajattelemaan uudella tavalla puolustussodan merkityksestä. ”Hyökkäyssotaa pidän edelleen todella typeränä, se ei ole mihinkään muuttunut. Mutta on oikein puolustaa itseään ja kotiaan.”
Suomen sotahistoria ja Ukrainan tilanne herätti Iikka Kiven ajattelemaan uudella tavalla puolustussodan merkityksestä. ”Hyökkäyssotaa pidän edelleen todella typeränä, se ei ole mihinkään muuttunut. Mutta on oikein puolustaa itseään ja kotiaan.”
Kuva: Pekka Kallasaari

Kun turvallisuustilanne muuttuu, voi joutua muuttamaan myös omaa toimintaansa ja ajatusmaailmaansa. Asia konkretisoitui koomikko Iikka Kivelle pian Ukrainan sodan alettua.

Rauhan aatteen puolustajassa heräsi maanpuolustustahto.

– Siihen hetkeen asti, kunnes sota syttyy, minä vastustan sotaa ja pyrin toimimaan rauhan puolesta, mutta tilanteessa, jossa isompi valtio aloittaa hyökkäyssodan pienempää kohtaan, rauhaa ja itsenäisyyttä täytyy puolustaa aseinkin.

Kivi arvelee, että pasifismi toimii vain maailmassa, jossa kunnioitetaan sääntöjä ja sopimuksia.

– Mutta kun on olemassa valtioita, jotka näkevät sopimukset lähinnä heikkoutena ja pehmeytenä, on pakko myöntää, ettei se ole yleispätevä ratkaisu.

Kivi erosi aikoinaan reservistä, koska uskoi maailmalle olevan hyödyksi, jos mahdollisimman harva haluaa tarttua aseisiin.

– Se on edelleen looginen ajatus, mutta nyt olen ymmärtänyt, että asepalveluksesta ja aseista luopuminen tai niiden karsiminen ei onnistu vielä vähään aikaan.

”Jos sota syttyisi, en

pystyisi istumaan himassa”

Kivi kokee heränneensä tilanteeseen myöhään.

– Olen ollut naiivi ja ajatellut, ettei Euroopassa syttyisi enää sotia tässä mittakaavassa. Olen ollut väärässä. Kun monet muut ovat korostaneet maanpuolustustaitojen tärkeyttä, olen itse suhtautunut siihen kriittisesti.

Ukrainan sota havahdutti.

– Huomasin, etten pystynyt oikein muuta miettimään. Tajusin, että jos Suomeen tulisi tällainen tilanne, en minä pystyisi istumaan himassa silloin. Olisi pakko lähteä sinne, missä eniten tarvitaan.

Kivi oli myös nuorempana maanpuolustushenkinen. Ennen armeijaa hän osallistui erilaisille Maanpuolustuskoulutuksen kursseille ja Sodankylässä asepalvelustaan suorittaessaan hän oli aliupseerikoulun oppilaana sissilinjan priimus.

Sisäilmaongelmien pahentaman astman vuoksi Kivi joutui olemaan palveluksesta kuitenkin lähes puolet loppuajasta vaihtopenkillä.

Sairastelukierre vei asepalvelukokemuksesta jotain pois ja lopulta elämänkokemus ja sotakirjallisuuteen tutustuminen sai Kiven arvostamaan rauhanaatetta yhä enemmän.

– Nuorempana kiertelin myös maailmaa, kävin muun muassa Kambodžan "Kuoleman kentillä" ja Auschwitzissa. Se omalla tavallaan ruokki sitä ajattelutapaa, miten typerää ja väärin sota on.

Siviilipalveluksesta

mietintö työn alla

Kivi päätyi eroamaan reservistä kaksi vuotta sitten. Eroilmoituksen jälkeen päätös vahvistettiin, jonka jälkeen Kivi suoritti siviilipalveluksen täydennyspalveluksen.

– Kun täydennyspalveluksen on käynyt, sen jälkeen ovi menee takana kiinni, eikä reserviin ole paluuta.

Päätöksen lopullisuus alkoi jälkikäteen mietityttämään ja Kivi lähtikin selvittämään, mitä maanpuolustusvaihtoehtoja hänelle reservistä eroamisen jälkeen jää.

Käytännössä sotilastaitojaan voi kehittää Maanpuolustuskoulutuksen kurssien avulla tai odotella lakimuutosta.

Lakipykälä estää tällä hetkellä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen reserviin palaamisen. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että asia on tällä hetkellä mukana ministeriöiden keskusteluissa.

Asevelvollisuusjärjestelmää koskeva mietintö on Työ- ja elinkeinoministeriön työn alla ja Puolustusministeriön osalta asian käsittely on alkamassa piakkoin.

Mietinnössä on siviilipalvelusta koskeva tavoite, jonka mukaan aloitetusta siviilipalveluksesta tai täydennyspalveluksesta olisi vielä mahdollista siirtyä kerran varusmiespalvelukseen ja Puolustusvoimien reserviin.

Lainsäädäntöhanketta ei aiheesta ole kuitenkaan vielä käynnistetty.

Asevelvollisuus

kiinnostaa

Ukrainan tapahtumat ovat yleisesti ottaen lisänneet asepalvelukseen liittyvän tiedon tarvetta.

Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkönä toimiva everstiluutnantti Vesa Värjyvirta ei muista vastaavaa kysymystulvaa.

– Muistissa ei ole viime vuosilta sellaista tapahtumaa, joka olisi volyymeiltään aiheuttanut näin paljon kysymyksiä palveluksen suhteen.

Sota on lisännyt halukkuutta siirtyä myös pois reservistä siviilipalvelukseen, eikä pelkästään toisin päin.

– Täydennyspalveluhakemuksia tulee säännöllisesti joka vuosi, keskiarvoisesti noin 20–30 per vuosi. Sodan alkamisen jälkeen hakemusten määrä on lisääntynyt huomattavasti ja määrä on nyt noin kuusinkertainen.

– Vaikka määrä on kasvanut, niin reservissä olevien määrälle tai sodan ajan toiminnalle se ei vielä aiheuta haittaa. Ilmiö ei sinänsä ole toivottava, jos määrät jatkavat kasvuaan.

Värjyvirta toteaa, että mielenkiinto puolustusvoimien harjoitustoimintaan ja asevelvollisuuteen liittyen onkin lisääntynyt pääasiassa positiivisessa mielessä.

– Suurimmassa osassa viesteistä ja kyselyistä huokuu halu ja kiinnostus maanpuolustusta kohtaan.

Halu suojella

Kivi yllätti itsensäkin huomatessaan oman maanpuolustustahtonsa kasvaneen.

– Itsekin olin kieltämättä yllättynyt. Nyt kun tosipaikka on lähempänä, en ajatellutkaan, että onpa hyvä, etten ole sotaväessä, vaan tuli semmoinen olo, että siellä pitäisi oikeasti olla.

– Ehkä se johtui omasta vanhemmuudesta. Totta kai vanhempana väkisinkin herää tunne, että haluaa suojella omia lapsiaan siltä kärsimykseltä ja väkivallalta, jota Ukrainassakin nyt koetaan.

Myös Suomen sotahistoriaan paremmin perehtyminen sai Kiven näkemään asioita eri valossa.

– Minuun teki uudenlaisen vaikutuksen suomalaisten rintamaveteraanien rohkeus ja päättäväisyys. Vaikutuin siitä, miten joku on valmis omalla hengellään puolustamaan asioita, jotka kokevat tärkeiksi ja arvokkaiksi, ja miten valtavaa epäitsekkyyttä siihen liittyy.

Kivi pitää tärkeänä sitä, että maanpuolustushenki ja -tahto pysyisi korkealla. Hän kuitenkin toivoo varovaisuutta sotaintoiluun.

– Asevarustelun pienentäminen ja maailmanrauha ovat kuitenkin isossa kuvassa niitä tavoiteltavia asioita.