Tilaajille

So­siaa­li­sen median alustat sal­li­vat val­taa­pi­tä­vien va­leh­del­la ja räyhätä va­paas­ti, sanoo uusi sol­vaa­mi­sen his­to­riaa kä­sit­te­le­vä tie­to­kir­ja – "Se muis­tut­taa aa­te­lis­ton eri­oi­keuk­sia ennen Ranskan val­lan­ku­mous­ta"

Vihapuhetta ja solvauksia on syljetty suusta kautta aikojen, mutta sosiaalisen median myötä ilmiöstä on tullut entistä näkyvämpi, kertovat aihetta uudessa tietokirjassaan käsittelevät Ari Turunen ja Petri Laukka.


Filosofit Platon ja Aristoteles kuvattuna Rafaelin freskossa Ateenan koulu. Platon piti julkista solvaamista mielenhäiriön merkkinä. Jo antiikin Kreikassa sai nimittäin pelätä runoilijoita, jotka kirjoittivat jambimuotoisia ivavärssyjä, kertoo tietokirjailija Ari Turunen.
Filosofit Platon ja Aristoteles kuvattuna Rafaelin freskossa Ateenan koulu. Platon piti julkista solvaamista mielenhäiriön merkkinä. Jo antiikin Kreikassa sai nimittäin pelätä runoilijoita, jotka kirjoittivat jambimuotoisia ivavärssyjä, kertoo tietokirjailija Ari Turunen.
Kuva: Into Kustannus

Solvaaminen, herjaaminen, vihapuhe – julkiselle ja vahingoittavaksi tarkoitetulle sanailulle on olemassa useampi nimitys. Sitä harrastavat niin poliitikot, urheilijatähdet, kulttuurieliitin edustajat kuin Gallagherin veljesten kaltaiset rockmuusikot.