Nuoret: Valkean ke­sä­ka­tu on nuorten mie­les­tä tur­val­li­nen, vaikka siellä ta­pah­tuu ikä­viä­kin asioita

Pääkirjoitus

Sa­nan­va­paus murtaa dik­ta­tuu­rin valtaa – yh­tey­det kan­sa­lai­siin Ve­nä­jäl­le ovat siksi tär­kei­tä

Journalistien yhteistyöelin Barents Press kutsui venäläisiä riippumattomia toimittajia Suomeen, mutta Suomen ulkoministeriö ei halunnut tukea tätä. Kansalaisjärjestöt lisäävät ihmisten vuorovaikutusta ja lisäävät näin vapaata tiedonvälitystä.

Thorvald Stoltenberg teki Norjan ulkoministerinä 1990-luvun alussa aloitteen Barents-yhteistyöstä. Kesällä 2013 hän puhui Barents Reunionin tilaisuudessa Torniossa. Taloussuhteita ja yrittäjyyttä yli rajojen edistävä Barents Reunion sai alkunsa IKEA:n perustajan Ingvar Kampradin aloitteesta.
Thorvald Stoltenberg teki Norjan ulkoministerinä 1990-luvun alussa aloitteen Barents-yhteistyöstä. Kesällä 2013 hän puhui Barents Reunionin tilaisuudessa Torniossa. Taloussuhteita ja yrittäjyyttä yli rajojen edistävä Barents Reunion sai alkunsa IKEA:n perustajan Ingvar Kampradin aloitteesta.
Kuva: Pauli Järvinen/Arkisto

Barentsin alueella Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa ryhdyttiin luomaan uudenlaisia suhteita 1990-luvun alussa sen jälkeen kun Neuvostoliitto hajosi. Barents-yhteistyön tavoitteeksi asetettiin vakaus ja kestävä kehitys pohjoisilla alueilla. Suhteita on haluttu tiivistää myös eri maiden kansalaisten välille.

Nyt toimet Venäjän kanssa on jäädytetty ainakin virallisella tasolla. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään varmaa ja Barents-toiminta typistynee Pohjoismaiden väliseksi.

Barents Press on Barentsin alueen journalistien yhteistyöverkosto, joka ei halunnut jättää joukostaan pois venäläisiä toimittajia kun Barents Press kokoontui Joensuussa viikonloppuna 6.-7. toukokuuta. Venäläistoimittajia saapui paikalle kymmenkunta.

Suomen ulkoministeriö oli luvannut tukea konferenssia rahallisesti, mutta veti lopulta tukensa pois venäläisten osallistumisen takia. Myös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki pidättäytyivät yhteistyöstä. Jopa leikkimielinen karjalanpiirakoiden rypytyskilpailu peruttiin.

Rahoitus yli sadan toimittajan tapaamiseen järjestyi viime hetkellä Norjan ulkoministeriöstä. Norja ja norjalaiset journalistit ovat osallistuneet muutenkin aktiivisesti Barents Pressin toimintaan sen kolmikymmenvuotisen historian ajan. Koko Barents-yhteistyö sai alkunsa 1993 Norjan silloisen ulkoministeri Thorvald Stoltenbergin – nykyisen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin isän – aloitteesta.

Journalistiverkoston tavoitteiden mukaisesti Joensuussa haluttiin kuulla riippumattomia venäläisiä toimittajia Venäjän sananvapauden tilasta ja mahdollisuuksista tehdä työtään. Myös suomalaiset Venäjällä työskennelleet kirjeenvaihtajat jakoivat kokemuksiaan.

Journalistivieras Ukrainasta puolestaan toi selväksi, että heillä toimittajat ovat murhattavien listalla.

Näkemyksissä tiivistyi kauhukuva Venäjän liukumisesta diktatuuriin Putinin aikakaudella. Toimittajien seurantaa, rajoituksia ja vainoamista on tiukennettu vuosi vuodelta. Nyt Venäjällä vallitsee sotasensuuri, jossa virallisesta valtion mediasta riippumattoman journalistin on mahdotonta toimia. He ovat lainsuojattomia, Kremlin hallinnon näkökulmasta vieraan vallan agentteja tai rikollisia. Suurin osa on paennut Venäjältä ja työskentelee ulkomailta käsin.

Venäjälle jääneet ovat erään journalistin mukaan ”vetäytyneet maan alle, kuten rock-muusikot aikoinaan Neuvostoliitossa”.

"Myös lehdistövapauden maissa saattaa kehittyä avoimuutta rajoittavia sokeita pisteitä, hiljaisuuden alueita ja jopa lainsäädännön esteitä, joita ei osata tunnistaa. Siksi journalismin tulee testata sananvapautta joka päivä."

Kansalaisjärjestöt tarjoavat nykytilanteessa mahdollisuuden jatkaa kanssakäymistä venäläisten ihmisten kanssa. Sananvapaudelle on olennaista, että kansalaisilla säilyy mahdollisuus saada muutakin tietoa kuin valtiollista propagandaa. Yhtälailla on tärkeää, että läntisessä maailmassa kuullaan riippumattomia venäläisiä ääniä.

Vaikuttamisen rajat viestinnässä ovat usein hämäriä. Myös lehdistövapauden maissa saattaa kehittyä avoimuutta rajoittavia sokeita pisteitä, hiljaisuuden alueita ja jopa lainsäädännön esteitä, joita ei osata tunnistaa. Siksi journalismin tulee testata sananvapautta joka päivä.

Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat kansalaisia varten, jotta yhteiskunnassa toteutuu inhimillisyys.