Lähikoulut, laadukas perusopetus, pienet ryhmäkoot ja toimivat oppilashuoltopalvelut. Eduskuntapuolueiden kunnallisvaaliohjelmissa toistuvat melko samankaltaiset koulutuspoliittiset tavoitteet. Linja saattaa kieliä yhteisestä huolesta koulumaailman ongelmia kohtaan tai sitten puolueet eivät ole rohjenneet erottautua räväkämmillä avauksilla.
Lähikoulut vilahtelevat ainakin vihreän liiton, keskustan ja SDP:n vaaliohjelmissa. Vihreät korostavat tasa-arvoa, jota vahvistavat kattava lähikouluverkko ja kohtuullinen koulumatka. Keskusta kannattaa varsinkin nuorimpien oppilaiden pääsyä lähikouluun.
SDP puolestaan tarjoaa lähikoulujen vahvistamiseksi ideaa, jossa koulut toimisivat oman alueensa monitoimikeskuksina. Kouluissa tapahtuisi myös koulupäivän jälkeen.
"Perusopetuksen laadun turvaaminen on ensisijainen tehtävä, mutta sen lisäksi kouluista pitäisi kehittää keskuksia, joissa lapsella on oikeus saada muitakin kuin opetuspalveluja. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja, iltapäiväkerhotoimintaa, oppilashuollon ja erityisopetuksen palveluita", kuvailee SDP:n poliittisen osaston päällikkö Vesa Mauriala.
RKP puolestaan kannattaa yli kuntarajojen ulottuvaa mahdollisuutta päästä kotia lähellä olevaan kouluun. RKP ehdottaa, että Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Kauniaisissa selvitettäisiin, voisiko koululainen mennä oppiin lähimpään kouluun, vaikka se sijaitsisi toisen kunnan alueella.
Laadukasta perusopetusta
Useimmat puolueet peräävät laadukasta perusopetusta ja koulutuksen resurssien lisäämistä. Kokoomus on nostanut koulutuksen yhdeksi tärkeimmistä teemoistaan kunnallisvaaliohjelmassaan.
"Emme väheksy terveydenhuollon merkitystä, mutta tässä on kymmenen vuotta kuntapuolella koulutuspolitiikan tontilta jouduttu aina vähän säästämään ja nipistämään. Kaikki on ollut alisteista terveydenhuollon kasvaville menoille, ja sille pitää tulla loppu", sanoo kokoomuksen kunnallisvaalivastaava suunnittelupäällikkö Anssi Kujala.
Vasemmistoliitto puolestaan korostaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus parhaaseen koulutukseen riippumatta siitä, miten varakkaita vanhemmat ovat.
"Voimavaroja tarvitaan lisää, ihan käytännössä opettajia ja erityisopettajia. Jotta kunnilla on siihen mahdollisuus, se edellyttää, että valtio osallistuu entistä enemmän näihin talkoisiin", sanoo varapuheenjohtaja Minna Sirnö vasemmistoliitosta.
Perussuomalaiset eivät ole kirjanneet koulutusta erilliseksi teemaksi, mutta puolue puhuu perustusturvasta. Puolueen mukaan ihmisarvoinen elämä ja riittävä toimeentulo eivät ole mahdollisia ilman toimivia peruspalveluita ja kattavaa perusturvaa.
Ryhmäkoot pienemmiksi
Koulujen ryhmäkoot puhuttavat useita puolueita. Kristillisdemokraattien mielestä opetusryhmien tulee pysyä kohtuullisen kokoisina. Kokoomuksen mukaan opettajilla pitää olla tarpeeksi aikaa oppilaalle riittävän pienessä opetusryhmässä. Myös RKP kannattaa pieniä ryhmäkokoja, joissa kaikki oppilaat huomioidaan.
"Edelleen tasa-arvoinen ja hyvä koulutus, toimivat ryhmäkokojen järjestelyt, ja pitäisi huomioida tyttöjen ja poikien erilaiset oppimistavat", luettelee keskustan kansanedustaja Tuomo Hänninen puolueensa vaaliohjelman sisältöä.
Julkisessa keskustelussa pyörineet aiheet joidenkin koululaisten pahasta olosta, oppituntien levottomuudesta ja koulumaailman muista ongelmista ovat saattaneet kirvoittaa puolueita korostamaan oppilashuoltopalveluiden tärkeyttä.
Vihreän liiton mielestä oppilaiden pitää saada tarvitsemansa tuki opinnoissaan, oli kyse oppimisvaikeuksista tai käytöshäiriöistä, vammaisopetuksesta, maahanmuuttajista, kielipulmista, erityislahjakkaista tai tavallisista lapsista.
Keskusta pitää tärkeänä, että kouluterveydenhuolto sekä oppilaiden psykososiaaliset ja muut oppilashuollon palvelut ovat jokaisessa kunnassa riittäviä.
Muita vaaliohjelmissa toistuvia teemoja ovat esimerkiksi opettajien täydennyskoulutus, ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen, tasa-arvoinen ja laadukas opetus toisella asteella sekä aikuisten koulutustason nostaminen.