Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Sak­ko­kiin­tiöt mu­ren­ta­vat luot­ta­mus­ta po­lii­siin

Viime päivinä julkisuuteen noussut tieto liikennepoliisien henkilökohtaisista sakkokiintiöistä on herättänyt tyrmistystä. Kenttäpoliisit kertovat joutuvansa kirjoittamaan tietyn määrän sakkoja vuodessa, minkä vuoksi pienistäkin rikkeistä määrätään sakko aiemman huomautuksen sijaan.

Suuntaus ei ole uusi. Ylikomisario Dennis Pasterstein totesi jo vuosia sitten tähän tapaan, että valvonnan kuluille on "löydettävä" maksaja. Nykyisin hän jakaa somessa esimerkkejä – tulkinnanvaraisistakin – suojatievirheistä, perushinta 16 päiväsakkoa. Esimerkiksi 2 000 euron nettotuloilla se merkitsee noin 465 euron laskua.

Tieliikennelaki lähtee siitä, että vähäisestä rikkomuksesta voi selvitä huomautuksella. Jos partioiden työtä ohjaavat tulosvaatimukset, kiintiöajattelu vie poliisilta tilannekohtaisen harkintavallan ja muuttaa opastavan viranomaisen rahastajaksi.

Lainvalvonnan tehtävä on ennaltaehkäistä vaaratilanteita, ei täyttää valtion kassaa.

Suomalainen autoilija on muutenkin ahtaalla maksaessaan korkeaa polttoaineen hintaa sekä sen päälle dieselveroa. On epäoikeudenmukaista, että valtion taloutta paikkaillaan kiristämällä sakotusruuvia pienimmistäkin virheistä.

Valvonnan painopiste näkyi Levin maailmancup-viikonloppuna 14.–15.11. Poliisi suoritti toki jalkautuneena puhalluskokeita, jollaiseen itsekin osallistuin, mutta eniten huomiota herätti siviiliautosta taajama-alueella suoritettu nopeuksien kameravalvonta.

Ammattiliikenteessä sakkoja kirjoitetaan helposti vähäisistä muotovirheistä, kuten ajopiirturin maakoodin unohtamisesta tai muutaman minuutin ylityksestä ajo- ja lepoajoissa. Asioista, joista ei aiheudu kenellekään minkäänlaista vaaraa.

Poliisi tarvitsee kansalaisten luottamuksen. Se katoaa, jos virkavalta koetaan turvallisuuden takaajan sijaan verokarhuna. Lainvalvonnan tehtävä on ennaltaehkäistä vaaratilanteita, ei täyttää valtion kassaa.

Jos kansalainen joutuu pelkäämään, että pysäytyksen lopputulos on päätetty etukäteen tulostavoitteissa, usko poliisiin rapautuu nopeasti.

Espanjassa poliisit kieltäytyivät sakkokiintiöistä viisitoista vuotta sitten vedoten siihen, ettei heidän tehtävänsä ole rahastaa kansalaisia. Suomen olisi syytä ottaa oppia Espanjasta. Oikeusvaltiossa poliisin onnistumista ei mitata kirjoitettujen sakkolappujen määrällä.

Ari H. Heinonen

ammattikuljettaja, Haapavesi