Keskustelua riittää ja on tarpeen käydä uskomattomasta, Suomen yli sadan datakeskuksen vaikutuksista. Enemmän kuin tarpeen on käsitellä keskusten sähkönkäyttöä ja siksi yleistä saannin turvaamista.
Sähköntuotanto ja sähköverkot on varmistettava yritysten ja kansalaisten tarpeisiin. Onnistuuko yli sadan datakeskuksen rakentamisen jälkeen mitenkään esimerkiksi vuosia vireillä ollut vedyn tuotanto jakeluverkkoineen osana vihreää siirtymää. Tätä ja energiatilannetta yleisemminkin käsitteli erinomaisesti kirjoituksessaan (Kaleva 15.10./Lukijalta) kaupunginjohtaja Ari Alatossava.
Globaalit monopoli- ja muut jättiyritykset ovat jo tehnet Suomesta ja Ruotsistakin melkoisia datakeskusbanaanivaltioita. On kysyttävä sitäkin, palvelevatko datakeskukset liikaa globaalia, vähemmän tärkeää ja turhaa somedataa.
Sähköverkkojen ja tuotannon turvaamiseksi ja vakauttamiseksi Oulussakin energialaitos ja -lautakunta linjasivat sähkötaksoihin jo 1980-luvulla halvemman yösähkön. Näin leikattiin päiväaikaisia kulutushuippuja. Tästä on itselläkin vuosien tietoa energialautakunnasta. Yösähkön alempi hinta kuitenkin hiipui vähitellen, kunnes loppui kokonaan.
Rakentamisessa suositeltiin varaavan lämmityksen ratkaisuja, kun alueella ei ollut kaupungin tarjoamaa kaukolämpöä. Eikö kaupungilla (ja Oomilla) pitäisi siksi vieläkin olla vastuuta sähkötaksojen linjauksista. Nyt sähkölämmittäjät joutuvat käsittämättömien varttituntien pörssipelihintojen takia kalliisti panostamaan uusiin säätöjärjestelmiin, paneeleihin ja akkuihin.
2020 tehtiin kansalaisaloite veden saamiseksi lakisääteiseksi peruspalveluksi estämällä vesihuollon yksityistäminen. Aloitteen tekijöinä kunnostautuivat pohjoisesta muiden muassa Olli Kohonen, Jouni Jussinniemin ja Hilkka Haaga.
Nyt tarvittaisiin kansalaisaloite peruspalvelulle nimeltään sähkö, johon kuuluisivat linjaukset sähköverkon, sähköntuotannon ja saatavuuden sekä hintojen vakauttamiseksi.
Erikoista on, että sähköyhtiöt suosittelevat sivustoillaan pyykinpesun, tiskikoneen käytön ja auton latauksen ajoittamista yöhön kello 1–5, koska ”sähkö voisi mahdollisesti olla edullisempaa”. Eikö näihin liity uniajan valvontariskejä? Miksi lämmitykselle ei tarjota asiallista yösähköhintaa?
Tuulivoimaa pidetään usein sähköntuotannon perusratkaisuna. Tuulisina syyspäivinäkin pörssihinnat ovat kuitenkin nousseet tasolle 30 senttiä kilowattitunnilta. Kansalaisille olisi hyötyä sähkön hintojen ilmoittamisesta etukäteen edes 2–3 päivälle, koska tuulitilannekin tiedetään hyvin viikoksikin.
Kalervo Ukkola
Oulu