Elämme jälleen yhtä energiakriisiä. Kuinka mones tämä onkaan sitten 1970-luvun kriisien. Polttonesteiden ja öljyn hinta nousee ja vaikuttaa moniin tuotteisiin, esimerkiksi kemikaaleihin ja lannoitteisiin. Inflaation nousu nostaa korkoja. Hinnat nousevat, eläminen kallistuu. Öljyä tuottavat maat rikastuvat. Siirrämme rahaa, jota tarvittaisiin omiin tarpeisiin, heille.
Sähkö korvaa öljyn ja fossiiliset polttoaineet. Teollisuuden prosessit, kaukolämpö ja liikenne sähköistyvät. Digitaalisuus, automaatio, robotit ja tekoäly lisäävät sähkönkulutusta.
Tuuli- ja aurinkovoimaa sekä ydinvoimaa säätövoimaksi tarvitaan lisää, jotta edes osa datakeskus- ja vetyhankkeista voidaan toteuttaa. Kun sähkönkulutus kasvaa, tarvitaan lisää tuotantoa. Muuten hinnat nousevat, ja se vaikuttaa kaikkien meidän sähkölaskuihin. Suomi on osa Nord Pool -sähköpörssiä, ja Suomen sähköhintoihin vaikuttaa muukin kuin Suomessa tuotettavan ja kulutettavan sähkön määrä.
Datakeskukset työllistävät rakennusvaiheessa, mutta toiminnassa olevan datakeskuksen työllisyys on vähäistä suhteessa investoinnin kokoon. Datakeskukset ovat kannattavaa liiketoimintaa. Yhteiskunnan ei ole syytä niiden toimintaa verorahoin tukea.
Suomessa sähkö on halpaa, sähkö tuotetaan lähes täysin puhtailla energialähteillä ja sähköverkot ovat luotettavia. Datakeskuksista on erityistä hyötyä kaupungeille, joilla on kaukolämpöverkko hukkalämmön hyödyntämiseen. Datakeskuksia tarvitaan, mutta yhteiskunnan on syytä asettaa niille omat ehtonsa.
Vetyä on tarkoitus tuottaa sähköllä. Vetyä käytetään siellä, missä sähköä ei kannata tai voi suoraan käyttää, kuten raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa. Vety on keino varastoida sähköä. Sitä siirretään autoilla ja putkilla käyttöpaikalle. Yksi vetyputki vastaa neljäätoista isoa voimalinjaa, eli maata sähkön siirtolinjoihin tarvitaan merkittävästi vähemmän.
Vedyn tuotantoon tarvittavaa vettä riittää. Vedyn valmistamiseen tarvitaan paljon sähköä, joka pitää pystyä tuottamaan uusiutuvilla energialähteillä. Vedyn tuotanto- ja jakelujärjestelmät pitää rakentaa ja tämä vaatii isoja investointeja. Tehtävä ei ole helppo eikä se tapahdu hetkessä.
Oulu valmistautuu vetytalouteen kaavoittamalla maata vetyä ja siitä polttoaineita tuottaville yrityksille. Kiinnostus Oulua kohtaan on ollut kovaa sekä ulko- että kotimaasta. Oulun Energia on mukana vetyhankkeissa. Oulun yliopistolla on merkittävää alan tutkimusta.
Vetyinvestoinnit tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Miten paljon ja missä aikataulussa, sitä on vaikea sanoa. Vetytalous vaatii vahvan regulaation ja päästökaupan pelisäännöt.
Työpaikkoja, jotka nyt ovat öljyn tuotannossa ja jalostuksessa, siirtyy Suomeen ja Ouluun. Aikajännettä on vaikea arvioida, toivottavasti näemme ensimmäisten investointien käynnistyvän jo tämän vuosikymmenen aikana.
Eurooppa, Suomi ja Oulu tarvitsevat vaihtoehtoisia energiaratkaisuja päästäkseen eroon öljy- ja kaasuriippuvuudesta ja luodakseen energiasektorin työpaikkoja. Siksi niihin pitää panostaa.
Ari Alatossava
kaupunginjohtaja, Oulu