Rusakko syö puu­tar­han kasveja ja tuhoaa hei­nä­paa­le­ja – laji hyötyy il­mas­ton­muu­tok­ses­ta ja se voi tuoda mu­ka­naan punk­ke­ja ja bor­re­lioo­sia

Rusakoita on nyt paljon. Risteytyessään metsäjäniksen kanssa se saa geenimuotoja, jotka auttavat sopeutumaan kylmiin olosuhteisiin.

Muhoksen kunnan maaseutuasiamies Eija Rautiainen (oik.) ja hänen poikansa Paavo Hauru paikkaavat paaleja. Viime talvena rusakot söivät tilalla rikki yli sata paalia.
Muhoksen kunnan maaseutuasiamies Eija Rautiainen (oik.) ja hänen poikansa Paavo Hauru paikkaavat paaleja. Viime talvena rusakot söivät tilalla rikki yli sata paalia.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Loppukesästä monet Oulun seudulla ovat panneet merkille rusakoiden runsauden. Pitkäkorvia näkee loikkimassa lähiöiden pihoilla ja kadunvarsilla etenkin varhain aamulla ja iltaisin.

– Näppituntumalta rusakkokanta on nyt kohtuullisen runsaslukuinen, Suomen Riistakeskuksen Oulun aluetoimiston riistapäällikkö Harri Hepo-oja arvioi paikallista runsautta.

Hepo-ojan mukaan riistakolmiolaskennat eivät anna kovin hyvää kuvaa rusakkokantojen vaihtelusta, sillä rusakot eivät metsäympäristöissä juuri liiku eivätkä osu laskentareiteille.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä