Ruotsi aikoo vahvistaa puolustustaan merkittävästi lähivuosina. Ruotsin hallitus kertoi viime viikolla esittävänsä, että maa aikoo nostaa vuosina 2021–2025 puolustusmenojaan noin 2,7 miljardilla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna.
Lisärahalla levennetään etenkin Ruotsin maavoimien harteita. Sodan ajan joukkojen vahvuus nostetaan 90 000:een nykyisestä 60 000:sta. Jotta tavoite saavutetaan, vuosittain koulutettavien asevelvollisten määrä nostetaan 8000:een, kun taso on tällä hetkellä 4000–5000.
Aiemmin lakkautettuja joukko-osastoja perustetaan uudelleen ja kokonaan uusiakin yksiköitä aloittaa eri puolilla maata. Kalustoa lisätään ja parannetaan kaikissa puolustushaaroissa.
"Muutos on suuri"
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, kapteeni Oscar Lassenius Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää Ruotsin uusia linjauksia merkittävinä.
– Kyseessä on suuri muutos siitä näkökulmasta, mikä Ruotsin puolustuksen tila tällä hetkellä on, Lassenius arvioi.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen Ruotsi alkoi supistaa puolustusvoimiaan. Maassa katsottiin, että parasta maanpuolustusta on keskittyä kansainväliseen kriisinhallintaan ja esimerkiksi yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin.
Ruotsin sotilaallinen voima oli pienimmillään viime vuosikymmenen alkupuolella, jolloin sodan ajan joukkojen vahvuudeksi oli määritelty 50 000 sotilasta.
– Siitäkin jäätiin aika paljon. Kun varusmiehiä ei koulutettu, ei ollut oikein reserviä mistä ottaa, Lassenius kertoo.
Puolueiden sopu taustalla
Turvallisuuspoliittinen tilanne alkoi kuitenkin kiristyä, kun Venäjä loi jäätyneitä konflikteja lähialueilleen, hyökkäsi Georgiaan, miehitti Krimin ja loi Itä-Ukrainaan yhä jatkuvan sotatilan.
Ruotsissa todettiin muuttuneen tilanteen johdosta, että maan on syytä kääntää katse kansainvälisistä operaatioista takaisin perinteiseen maanpuolustukseen.
Käänne ajoittuu viime vuosikymmenen puoliväliin, jolloin maa teki edellisen maanpuolustusta linjaavan puolustuspäätöksen ja alkoi nostaa puolustusmenojaan.
– Ruotsi aikoo jatkaa puolustuksessa tekemäänsä käännettä. Maa on suunnitellut tätä ja nyt asiasta saatiin päätös, Lassenius tiivistää.
Uusista linjauksista on sovittu neljän puolueen kesken. Keskusta ja liberaalit tukevat asiassa vähemmistöhallituksen muodostaneita sosiaalidemokraatteja ja ympäristöpuoluetta.
Oppositiossa olevat kokoomus ja ruotsidemokraatit ovat vaatineet vielä enemmän rahaa puolustukseen.
Puolustuksen vahvistaminen tuo Pohjois-Ruotsin Arvidsjauriin arviolta sata uutta työpaikkaa. Kunnassa on asevelvollisia kouluttava jääkäripataljoona. Nyt se lihotetaan talvisodankäyntiin kykeneväksi rykmentiksi.
Puolustusministeri Peter Hultqvist (sd) sanoi SVT:n haastattelussa, että Norrbotteniin voitaisiin perustaa myös rajajääkäriyksikkö, joka voisi tehdä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa.
Oscar Lassenius kiinnittää huomiota siviilipuolustukseen, johon Ruotsi aikoo osoittaa satoja miljoonia euroja rahaa.
– Suomessa puhutaan kokonaismaanpuolustuksesta. Ruotsissa se ajettiin alas ja nyt siellä varmaan ensin kartoitetaan, mitä sen ylösajo vaatii, Lassenius sanoo.
Ruotsin hallitus esittää, että kokonaismaanpuolustuksen tulisi varautua hoitamaan tehtävänsä kolmen kuukauden ajan, jos kriisi katkaisee yhteydet, eikä apua saada ulkomailta.
– Tämä on viitearvo huoltovarmuuteen, valmiusvarastointiin ja muuhun, Lassenius tulkitsee.
Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg (sd) sanoi viime viikolla, että maa aikoo katsoa siviilipuolustuksen jälleenrakennuksessa mallia Suomesta. Damberg ja Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) keskustelivat jo asiasta viime perjantaina videoyhteydellä.
Näin Ruotsi aikoo lisätä puolustuskykyään
Puolustusbudjetti nousee 2,7 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä nykyisestä vajaasta 6 miljardista eurosta.
Vertaa: Suomessa puolustusministeriön hallinnonala 3,2 miljardia euroa.
Kriisiajan joukkojen vahvuus nousee 60 000:sta 90 000:een.
Vertaa: Suomessa sodan ajan joukkojen vahvuus 280 000.
Asevelvollisten vuosittainen määrä nousee 4 000:sta 8 000:een.
Vertaa: Suomessa koulutetaan vuosittain noin 21 000 varussotilasta.
Joukko-osastoja lisää. Kuusi rykmenttiä perustetaan uudelleen. Yksi näistä tulee Norrbottenin Arvidsjauriin. Kauden aikana aloitetaan myös divisioonatasoisen yhtymän johto- ja tukirakenteiden organisointi maavoimille.
1. Neljä paikallispuolustuksen pataljoonaa perustetaan suojaamaan Norjasta tulevia kuljetusreittejä ulkomaisen avun varmistamiseksi.
2. Tukholman puolustusta vahvistamaan supistettu motorisoitu prikaati.
3. Gotlantiin vahvistettu mekanisoitu pataljoona.
4. Maavoimille kolmas mekanisoitu prikaati Skåneen.
5. Länsirannikolle rannikkopataljoona.
Kyberpuolustusta ja tiedustelukykyä vahvistetaan.
Kalustoa lisää
Kenttätykkien määrä nostetaan 24:stä 72:een.
Vertaa: Suomessa kenttätykkejä 800.
Sukellusveneiden määrä nostetaan neljästä viiteen. Laivaston seitsemään korvettiin tehdään parannuksia 2020-luvulla.
Ilmavoimien hävittäjien lukumäärä pidetään 80–100:ssa, joista 60 on uusia JAS Gripen E-malleja. Aiempien linjausten mukaan taisteluvalmiiden hävittäjien määrä oli vaarassa laskea ennen kuin uudet E-mallin Jas Gripenit valmistuvat.
Vertaa: Suomella on 62 Hornetia.
Ampumatarvikkeiden ja muiden puolustusmateriaalien laajoja hankintoja jatketaan.