Ensi vaalikauden julkisen talouden sopeutus 8–11 miljardia edellyttää merkittäviä toimenpiteitä terveydenhuollossa (Talouselämä 11.5.).
Rokottaminen on yksi terveydenhuollon vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista investoinneista. Rokotteet suojaavat yksilöitä vakavilta tartuntataudeilta ja tuottavat samalla merkittäviä säästöjä terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle.
Rokotteet vähentävät kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärikäynneistä, lääkkeistä ja päivystys-, sairaala- ja pitkäaikaishoidosta.
Sen sijaan, että hoitoa maksetaan vasta sairastumisen jälkeen, hyvinvointialueet saavat parempaa vastinetta investoimalla ennaltaehkäisyyn.
Laajempi rokotteiden käyttöönotto ehkäisee ennenaikaisia kuolemia ja pitkäaikaiskomplikaatioita sekä tukee työ- ja toimintakykyä. Parhaimmillaan rokotukset pidentävät työuria ja lisäävät terveitä elinvuosia.
Yksilölle rokotteet vähentävät vakavan sairauden, komplikaatioiden ja ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä. Laajempi rokotusohjelma suojaa riskiryhmiin kuuluvia mutta myös niitä, joita ei voida rokottaa.
Rokotteita tulisi tarkastella strategisena investointina. Ne tarjoavat mitattavia lyhyen aikavälin säästöjä, pitkän aikavälin suojaa ja laajaa yhteiskunnallista arvoa.
Rokotusohjelmat ovat keskeinen osa tehokasta palvelujärjestelmää. Aikuisten rokotusohjelmat voivat tuottaa jopa 19-kertaisen hyödyn alkuperäiseen investointiin nähden (Office of Health Economics (OHE) 2024).
Suomessa vuonna 2025 kansallisen rokotusohjelman osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista oli kuitenkin alle 0,15 prosenttia.
Teija Kotomäki
toimitusjohtaja, Pfizer
Ritva Lehtonen
toimitusjohtaja, Sanofi