Rokotteiden antama suoja tauteja vastaan ei tunnu yhtä käsinkosketeltavasti tavallisen kaduntallaajan elämässä kuin esimerkiksi tulehduskipulääkkeen päänsärkyä taltuttava vaikutus. Rokotteiden tauteja torjuva hyöty nähdään oikeastaan vasta väestötasolla, kertoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Rokotteen hyödyn sijasta sen haittavaikutukset voivat olla hyvinkin käsinkosketeltavia, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai kuumeilua.
– Haitat ovat konkreettisia, ja hyödyt nähdään sitten väestötasolla, joka tekee sen, että sietokynnys rokotteen haitoille on hyvin vähäinen, Rämet toteaa.
Kun päänsärky vaivaa, nappaavat useat kivunlievitykseksi tulehduskipulääkkeen miettimättä mahdollisia haittavaikutuksia sen kummemmin. Lääke vie säryn mennessään ja luo tunteen siitä, että se on hyödyllinen ja toimii.
Suomessa tulehduskipulääkkeiden haittavaikutukset, esimerkiksi ruoansulatuskanavan verenvuoto tai maksavaurio, aiheuttavat kuitenkin useita kuolemiakin vuosittain.
– Kun päätä särkee, niin riskin ajatteleminen jää, kun hyöty koetaan niin konkreettisena. Siinä tilanteessa harva kyseenalaistaa, onko Buranaa mielekästä käyttää vai ei, vaikka siihen kiistatta liittyy haittavaikutuksia. Se tekee tämän dilemman, pohtii Rämet.
Tulehduskipulääkkeiden lisäksi Rämet mainitsee esimerkiksi hormonaaliset ehkäisyvalmisteet. Myös niitä käytetään runsaasti, vaikka niiden aiheuttamat lukuisat haittavaikutukset, kuten esimerkiksi veritulppariski, ovat hyvin ihmisten tiedossa.
Myös koronatautiin liittyy verenhyytymishäiriöitä
Rokotteissa lähtökohtana on Rämetin mukaan se, että ne ovat mahdollisimman turvallisia, jotta niitä voidaan antaa suurelle ihmisjoukolle. Käyttöön hyväksyttyjä rokotteita seurataan jatkuvasti ja mahdollisiin havaittuihin haittavaikutuksiin puututaan nopeasti. Rokotusohjelmaan hyväksyttyjen rokotteiden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
Euroopan lääkevirasto EMA on kertonut, että Astra Zenecan koronarokotteeseen yhdistetyn vakavan verenhyytymishäiriön yleisyys on noin yksi tapaus sataatuhatta rokotettua kohden. Rokote on kuitenkin äärimmäisen tehokas vakavan koronataudin ehkäisyssä, kerrottiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta aiemmin. Myös vakavaan koronatautiin liittyy muun muassa veren hyytymishäiriöitä.
Rämetin mukaan koronaviruspandemia ja sen taltuttamiseksi kehitetyt rokotteet ovat niin lähellä jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää, että harvinaisetkin haittavaikutukset puhututtavat paljon juuri siksi.
– Kun on tullut tämä havainto, että meillä on yksi haittavaikutus luokassa yksi sataatuhatta kohden, että sellaisen pystyy havaitsemaan, niin sehän tarkoittaa, että tämä seuranta rokotteiden osalta nykyään toimii todella hyvin.