Noin sata rivitaloasuntoa paloi tuhkaksi ja nelisensataa ihmistä menetti kotinsa Drammenin kunnassa lähellä Osloa. Palo syttyi tiettävästi yhdestä huoneistosta perjantaina iltapäivällä 17. heinäkuuta. Liekkimeri levisi vieriviereen rakennetuissa taloissa niin nopeasti, että sammuttajat saivat rajattua tulipalon vasta lauantaina aamulla.
Tulipalossa ei ihme kyllä menetetty ihmishenkiä, mikä selittynee paljolti sillä, että tulipalo syttyi iltapäivällä valoisaan aikaan. Rivitaloalueen täystuho herättää kysymyksen, miten näin mittava katastrofi on mahdollista Norjassa. Paloturvallisuuden ja pelastustoimen luulisi olevan kunnossa vauraassa maassa. Nyt tiedetään, että usean tekijän yhteisvaikutus vaikeutti sammutusta ja johti hallitsemattomaan paloon.
Voimakas tuuli voimisti tulen leviämistä vuorenrinteessä. Alueella oli ollut pitkään kuivaa, mikä myös loi otolliset olosuhteet tulipalolle. Helteen kuivattamat talojen puiset julkisivut, puut ja pensaat syttyivät helposti. Suurpalossa tarvitaan nopeasti paljon vettä, jota pelastuslaitoksen oli hankala kuljettaa jyrkillä ja kapeilla teillä. Ilman sammutushelikoptereita palo olisi saattanut levitä laajemmalle.
Rivitaloalueen suurpalon mahdollisuus huolestuttaa myös Suomessa, sillä asuminen Norjassa vastaa aika tarkkaan suomalaisia käytäntöjä. Suomen Palopäällystöliitto selvitti vuosi sitten syksyllä 2025 päättyneessä laajassa hankkeessa, millaisia paloriskejä liittyy rivitalojen yläpohjiin. Talojen ullakoilla paljastui erittäin paljon paloturvallisuuden puutteita.
Palomääräyksiä tiukennettiin Suomessa vuonna 1990. Sen jälkeen rivitalojen jokainen huoneisto on pitänyt rakentaa omaksi palo-osastokseen kivijalasta katon harjaan asti, jottei tuli leviäisi asunnosta toiseen. Vanhimmissa rivitaloissa on edelleen koko talon mittaisia ullakoita.
Turvallisuusselvitys osoitti, että uudehkojen rivitalojen palokatkoja on tehty miltei toistuvasti huolimattomasti. Ullakoiden lisäksi ongelmia esiintyy räystäissä sekä seinän ja vesikaton liitoksissa. Puutteita on syntynyt rakentamisen eri vaiheissa suunnittelusta loppuviimeistelyyn. Myös taloyhtiöt ja asukkaat laiminlyövät paloturvallisuutta.
Vastuu rivitalojen paloturvallisuudesta kuuluu usealle taholle. Suomen Palopäällystöliittoa voi kiittää rohkeasta selvitystyöstä, jonka tulosten perusteella eri tahoja koulutetaan nyt tekemään rivitalojen yläpohjista paloturvallisia.
Jotta riskirakenteilta vältyttäisiin, pitää kuntien rakennusvalvonnan kiinnittää asiaan huomiota. Vastuussa ovat suunnittelijat, rakentajat sekä viime kädessä vastaava työnjohto talonrakennustyömailla. Uudehkojen rivitalojen taloyhtiöiden kannattaa selvittää yläpohjarakenteet ajoissa, sillä alle kymmenen vuotta vanhoissa taloissa kulut puutteiden korjauksista kuuluvat rakentajalle.
Suomessa on noin 85 000 rivitaloa, joista yli puolet on valmistunut ennen vuotta 1990. Nykyään rivitaloja rakennetaan viitisensataa vuodessa. Rivitaloissa on syttynyt 2020-luvulla noin 400 tulipaloa, joten riski on mittava. Kotitalouksissa yleistyvät sähkölaitteet ja niiden akut lisäävät tulipalon vaaraa.
