Suomen perusrataverkon Savon radan pohjoispäästä on osuudelta Kontiomäki–Taivalkoski peruskorjattu yli puoleen väliin (92 kilometriä) Suomussalmen tasalle vuosina 2021–2023. Hankkeessa saneerattiin ainakin rataosuuden raskaampaa kiskotusta, turvalaitteistoja, liittymiä sekä raakapuun kuormauspaikkoja.
Taivalkosken 82 kilometrin osuudella liikennöinti lopetettiin (keskeytettiin) vuonna 2004. Radan peruskorjaus Taivalkoskelle saakka on ollut esillä viimeksi noin 10 vuotta sitten. Silloin radan korjausta pelkän raakapuun kuljetukseen pidettiin taloudellisesti riittämättömänä.
Nyt lähinnä vain tätä raakapuuta kuljetetaan uusitulla rataosuudella Suomussalmen Pesiöltä ja joiltakin muilta kuormauspaikoilta etelään. Kontiomäki-Taivalkoski loppuosuuden kunnostamiseen ja uudelleen käyttöönottoon olisi monta muutakin perustetta.
Tarkastellaanpa radan loppupään saneerauksen hyötyjä Koillismaan alueen elinkeinotoiminnan kehittämisen, turvallisuuden, maanpuolustuksen, ympäristön suojelun ja matkailun näkökulmista.
Rata toimisi jatkuessaan Taivalkoskelle rahdin kuljetusväylänä raakapuun lisäksi muun muassa Pölkky Oy:n sahatavaratuotannon sekä Telatekin konepajan (vaunutehtaan) raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksissa. Lisäksi se voisi toimia Koillismaan alueen muidenkin yritysten ja kaupan raaka-aineiden sekä tuotteiden kuljetusväylänä.
Taivalkosken asema toimiessaan alueen rautatiekuljetusten terminaalina, varmistaisi alueen rautatierahdin siirto- ja jatkokuljetusten pysymistä koillismaalaisten kuljetusalan yrittäjien omissa käsissä.
Koillismaalla on paljon hyödyntämättömiä malmivarantoja. Mustavaaran entinen vanadiiniesiintymä, jonka uudelleen avaaminen on ollut 'liipaisimella' useaan kertaan ja hankkeen luvitus on kunnossa odottamassa kaivoksen uudelleen käynnistämistä. Kuusamon ja Posion puolella on muitakin EU:lle strategisesti tärkeiden metallien kaivosaihioita, jotka toteutuessaan hyötyisivät raskaan kuljetuksen rataverkosta.
Rata sijoittuu strategisesti tärkeälle alueelle historialliseen Suomen "katkaisukohtaan". Idän uhkaa vastaan on tärkeää pystyä siirtämään nopeasti sivuttaissuunnassa omia ja Naton joukkoja sekä kalustoa tällä vyöhykkeellä. Toisaalta siviililiikenteessä raskaan kuljetuksen merkittävän osan siirtyminen rautateille vähentäisi vakavia maantieliikenteen onnettomuuksia.
Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali ja Suomen kansallinen tehtävä. Ilmastomuutoksen torjumiseksi on raskasta liikennettä pystyttävä siirtämään vähemmän fossiilista polttoainetta käyttävään suuntaan ja kuitenkin niin, että kaikkialla Suomessa voidaan harjoittaa elinkeinotoimintaa. Raskaan rahdin kuljetus rataverkkoa pitkin palvelee ympäristön suojelua ja pienentäen samalla kuljetussuoritteiden yksikkökustannuksia.
Luonto on Koillismaan vetovoimatekijä ja sen merkitys kasvaa kaiken aikaa. Radan vaikutusalueelle sijoittuu monta merkittävää matkailukohdetta. Junaliikenne mahdollistaisi auto-juna -järjestelyn lisäämään matkailijoille turvallisia vaihtoehtoja saapuessaan Koillismaalle. Matkailuliikenteen painopistehän on autoilulle riskialttiin talven pimeinä ja liukkaina kuukausina.
Orpon-Purran hallitus on ohjelmassaan luvannut sitoutua Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen, joten voisi uskoa, että tämä ratahanke saisi hallituksessa myönteisen vastaanoton sekä Euroopan unionin kautta tälle elinkeino-, ympäristö- ja turvallisuushankkeelle voitaisiin myöntää rahoitusta.
Kalevi Hirvonen
Taivalkoski