Ra­ken­nus­alaa uhkaa pu­toa­mi­nen pah­nan­poh­jim­mai­sek­si – Kas­va­vaan työt­tö­myy­teen on jo va­rau­dut­tu

Rakennusala haluaa osansa Suomeen tulevista EU:n elvytyspaketin rahoista. Suomi on saamassa paketista noin 3,2 miljardia euroa.

Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa rakennustyömaat saatiin pidetty hyvin käynnissä myös koronakevään ja kesän ajan.
Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa rakennustyömaat saatiin pidetty hyvin käynnissä myös koronakevään ja kesän ajan.
Kuva: Arttu Laitala

Rakennusteollisuuden (RT) pääekonomistin Jouni Vihmon mukaan vuosi on rakennusalalla ollut tähän asti odotettua parempi, eikä korona ole synnyttänyt akuuttia kriisiä työvoiman tai rakennusmateriaalien saantiin.

– Varastoon ei voi rakentaa, mutta olemassa olevia projekteja on painettu vauhdilla eteenpäin. Aktiviteetti on ollut suurta, Vihmo sanoo.

Koronatartunnoiltakin on työmailla vältytty muutamia yksittäisiä ryppäitä lukuun ottamatta.

– On tehty kovasti ja vastuullisesti töitä, jotta työmaat on saatu Suomessa pidettyä käynnissä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannebarometrin näkymät kertovat kuitenkin karua kieltä tulevasta. Näkymien mukaan rakentaminen putoaisi toimialoista pahnanpohjimmaiseksi. Viime aikoina karuja yt-uutisia kertonut teollisuus tulee heti siinä kyljessä.

Nämä toimialat reagoivat yleensäkin muita hitaammin talouden muutoksiin.

– Keväällä koronan säikäyttäminä isotkin yritykset alkoivat painaa hankkeitaan alas. Rakennuslupien määrä on tuntuvassa laskussa. Semmoinen neljäsosa tilaajista on siirtänyt hankkeita eteenpäin, niin siitähän se kuoppa alkaa syntyä, Vihmo pohtii.

Hän epäilee, että kuntapuolen ongelmat tulevat näkymään rakentamisessa jossain vaiheessa.

– Rahoitus on iso kysymysmerkki. Kun asuntorakentamisessa 70–100 prosenttia hankkeesta rahoitetaan, sen ongelmat näkyvät heti.

Myös alan sisällä yritysten odotuksissa on ollut nähtävissä eriytymistä.

Elvytysrahoja ohjattava rakentamiseen

Vihmon mukaan EU:n koronaelvytysrahoja pitäisi nyt ohjata rakentamiseen.

– Suomessa on hirveästi korjausvelkaa ja valmiita hankkeita, jotka odottavat tekemistä, hän perustelee.

– Rakentaminen on työvoimavaltainen toimiala. Sellainen 40 prosenttia rakentamisen veroeuroista tulee takaisin valtion kassaan. Infrarakentamisella on myös paljon vipuvaikutuksia yhteiskuntaan, hän jatkaa.

Suomi olisi saamassa EU:n elvytyspaketista toukokuun lopussa sovitun mukaisesti avustuksena noin 3,2 miljardia euroa.

Kesän lisäbudjetissa myönnettiin lisää tukea valtion tukemien ara-asuntojen rakentamiseen.

Rakennusteollisuus kaipaa myös vapaarahoitteiselle puolelle lisää luottamusta lisääviä tekijöitä.

– Finnveran takaukset, jotka ovat käytössä lähes kaikilla muilla toimialoilla, voisivat olla hyvä keino, Vihmo mainitsee.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) otti kantaa elvytysrahojen kohdentamiseen kirjoituksessaan sunnuntaina.

– Kesällä sovitusta EU:n elpymispaketista on tehtävä suomalaisen työn uudistuspaketti, joka edistää vähähiilistä teollisuutta, infrainvestointeja sekä tutkimus, kehitys- ja innovaatiokeskittymien syntyä. Oikein toimimalla elpymispaketti tuo kestävää hyvää koko Suomeen, kehittää teollisuuttamme ja turvaa työn monelle suomalaiselle, Lintilä kirjoitti keskustan verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lintilä myös peräänkuulutti yleistä palkkamalttia talouden hankalassa tilanteessa.

– Lähivuosina on noudatettava palkkamalttia, joka tukee suomalaisen työn kilpailua markkinoilla. Paikallisen sopimisen mekanismien uudistaminen on välttämätöntä ja edellyttää myös työmarkkinaosapuolilta rohkeutta neuvottelutuloksiin.

Talvella työttömyys on yleensä pahinta

Rakennusalan työttömyyskassan johtaja Jan Peltonen toivoo tuetun asuntotuotannon kasvua, joka paikkaisi vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisen vähennystä.

Peltosen mukaan työttömyyskassa on varautunut siihen, että työttömyys kasvaa syksyn ja talven aikana.

Tammi-heinäkuussa kassan työttöminä olevien jäsenten määrä oli jo lisääntynyt 17 prosenttia verrattuna viime vuoteen.

– Työttömyysaste vaihtelee paitsi suhdanteiden myös vuodenaikojen mukaan. Rakennusalalla työttömyys on yleensä suurinta talvisin, Peltonen toteaa.

Lisääntyneestä hakijamäärästä huolimatta työttömyyskassa on pystynyt Peltosen mukaan pitämään käsittelyajat hyvinä.

Esimerkiksi elokuun puolivälissä käsiteltiin noin neljää päivää aiemmin tulleita hakemuksia.