Suomen rautateillä on paraikaa massiivisia kehittämissuunnitelmia ja -toiveita Länsiradasta Suomirataan ja Itärataan, mutta nyt rinnalle on nousemassa kokonaan uusi jättiurakka: länsieurooppalaista leveyttä käyttävien rataosuuksien rakentaminen ainakin osaan maata.
Ajatus Suomen nykyisen itäisen raideleveyden kaventamisesta länsieurooppalaiseksi ei ole uusi. Venäjän aggressiivisuus, Suomen Nato-jäsenyys sekä huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ovat nyt nostaneet teeman keskusteluun painokkaammin kuin kertaakaan aikaisemmin.
Yhteinen raideleveys sujuvoittaisi liikennettä Suomesta Haaparannan kautta esimerkiksi Atlantin rannalle Norjan Narvikiin ja Ruotsissa aina Göteborgin satamaan asti.
Muutostarve liittyy lähinnä tavaroiden liikkumiseen, mutta samalla avautuisi uusia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen matkailulle. Perämeren rannikolla Ruotsissa on rakenteilla uusi ratayhteys Luulajasta Uumajaan, mikä nopeuttaa kulkua Tukholmaan ja aina Etelä-Ruotsiin asti.
Suomen raideleveys on 1524 millimetriä, valtaosassa Länsi-Eurooppaa 1435 millimetriä. Kaksi vuotta sitten liikenneministeriö arvioi selvityksessään, ettei uuden raideleveyden käyttöönotto kannata.
Erikoista selvityksessä oli, että raideleveyden vaikutukset turvallisuuskysymyksiin saivat työssä olemattomasti huomiota. Näin, vaikka Ukrainan sodan alkamisesta oli tuolloin jo yli vuosi.
Nyt Väylävirasto tekee uutta selvitystä länsieurooppalaisen leveyden ulottamista Oulun, Tornion ja Rovaniemen välille. Kuten Kaleva kertoi, selvityksen sisällöstä on jo ennakkotietoa:
Nykyinen raideleveys säilyisi Pohjois-Suomessakin, mutta sen rinnalle tuotaisiin länsieurooppalainen leveys ja mahdollisuus käyttää eurooppalaista kalustoa. Näin esimerkiksi ruotsalaiset junat voisivat ajella Suomessa.
Raideleveyskysymystä on viime aikoina pitänyt pontevasti esillä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.). Nyt pitää toivoa, ettei asia jää vain yhden ministerin tai yhden hallituksen tavoitteeksi.
Kahden vuoden takaisessa ministeriön selvityksessä nostettiin esille länsieurooppalaisen raiteen rakentaminen Helsingistä Oulun kautta Tornioon nykyistä päärataa noudatellen. Uusi kiskopari tuolle välille voisi tuoda toivottua lisävauhtia matkanteolle pohjoisesta pääkaupunkiin.
Aloittamista juuri pohjoisen yhteyksistä rajan yli on kuitenkin helppo perusteella nimenomaan turvallisuuspolitiikalla. Pohjoiseen painottuva eurooppalainen raideleveysvyöhyke maksaisi 1,5 miljardia euroa. Radan suunnitteluun voisi saada 50 prosenttia ja rakentamiseen 30 prosenttia EU-rahaa.
Laajempi urakointi nostaisi hintaa kaksinumeroisiin miljardilukuihin, mutta aikajännekin on pitkä, vuosien, jopa vuosikymmenten mittainen. Koko maan ratojen raideleveyden muuttaminen on hyvin kaukaista tulevaisuutta.