Kirjoittaja on Kalevan toimittaja.
Voitelin kaksi näkkileivän palaa, asetin ne vastakkain ja sitten ne käärittiin metallikotelon sisällä olevasta rullasta repäistyyn voipaperiin.
Ruskeaan, lasiseen kermapulloon tehtiin mehua itse poimituista puolukoista keitetystä tiivisteestä, ja joskus juotavaksi oli ns. pillimehua, mustaherukan makuista, kolmion mallisessa pahvipakkauksessa.
Eväiden tekemistä oli edeltänyt kysymys: ”Haluatko mennä Uumajan puistoon?”
Halusin, aina.